Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tag

seksuaalisuus

Lifestyle, Seksuaalisuus

Viaton seksikissa

Älä välitä muiden mielipiteistä, opetellaan olemaan kuin edesmennyt Anna-Kaisa Hermunen, jonka esikuva oli Hermunen. Hän ei mahtunut keskivertonaiselle laitettuun muottiin, mutta otti silti paikkansa. Kuva by Muru.

Mä haluan mennä kohti aitoutta, siksipä julkaisin Puhu murun instastoryssa eilen murun ottaman treenikuvasarjan, joka oli salaa kuvattu. Niissä ei poseerata, vaan irvistellään ja ollaan hikisiä. Se oli jotain, joka nolotti mua ja samaan aikaan on just mua, vaikka rikkoo naisille asetettua muottia.

 

Haluan vapautta siitä, että näytän joltain tietynlaiselta muita varten, kohti sitä, mikä TUNTUU minusta hyvältä. Etenkin naisille, joskin mikään sukupuoli ei ole siitä vapaa, asetetaan mahdottomiakin paineita olla kauniita, timmejä, suloisia ja elegantteja – tuoksua hyvälle, odottaa omaa vuoroa ja olla aina ymmärtäväisiä. Pitäisi olla viaton miellyttäjä, silti olla seksikissa – taipua helläksi äidiksi ja villiksi rakastajattareksi. Ristipainetta riittää ja alle hautautuu niin pirun helposti se, mitä itse haluamme.

 

Mietipä näitä sanomattomia sääntöjä tai vähintääkin uskomuksia naisista: ei saisi olla äänekäs, riehakas, ottaa omaa tilaa, kakka haista, hiki puskea kainaloista, istua jalat levällään… itse soitin murun ja mun suhteen alussa ”kakkamusiikkia”, ettei muru kuule, kun kakka plumpsahtaa pönttöön. Oletin, että se vaikuttaa mun viehätysvoimaani. Nainen ei saisi haluta seksiä avoimesti, vaatia nautintoa tai haluta useampia kumppaneita, silloinhan häntä sopii jo huoritella. Kuulostaako tutulta?

*Todellinen treenikuvasarja. Kuvat Muru.

Meissä kaikissa on feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta. Sukupuolirajat ahtavat meidät  muotteihin kaikkine ”sisäisine sääntöineen”, joita uskomukset ruokkivat, etenkin jos emme tiedosta niitä.

 

Olen alkanut pohtia sukupuolien moninaisuutta entistäkin enemmän, miten paljon enemmän haluaisin puhua ihmisyydestä. Haastetta tähän keskusteluun tuo kuitenkin sukupuolten välinen epätasa-arvo, mikä  väkisinkin saa halun puhua naisista, naisten ihmis-ja seksuaalioikeuksista. Toisaalta haluan puhua miehistä ja heidän muotistaan, josta olen puhunut Puhu muru –podcastissa miesten kanssa. Patriarkaattia unohtamatta, joka sulloo meitä kaikkia tiukkaan muottiin. Se muotti pitää tunnistaa ja rikkoa säpäleiksi teoin ja uusin arvoin.

 

Mun elämässä tasapainoa ovat tuoneet veljet, erisukupuoliset kaverit,  ja erityisesti koripallo. Ja tietty vanhemmat sekä muu lähipiiri, joka on antanut tilaa olla Marja – ei vain tietynlainen tyttö. On ihanaa meikata, pukeutua kauniisti ja seksikkäästi – kun itse niin haluan. Kerran joku poikaystävä kysyi, että miksi et meikkaa joka päivä? Vastasin, etten vain halua, mistä hän oli lähes tyrmistynyt. Rakastan olla myös ilman meikkiä, tukka ponnarilla, hikinen, vähän karski ja kokea todellisen fyysisyyteni. Olen silloin huolettomampi ja todellisempi jollain tasolla.

Äitienpäivänä halusin kuvan, jossa olen paljaana – naisena, äitinä, seksuaalisena olentona minun säännöilläni. Kuva by Muru.

Ehkä olen enemmän maskuliininen nainen niin kuin Game of Thronesin Brienne, mutta silti voin itse määritellä itseni ja olla ylpeä juuri näin. Toisinaan olen hyvin feminiini hoivaaja. Murun määritelmä naarasleijonasta on myöskin osuva. Nuoret taas sanoivat minua aikanaan nuoriso-ohjaajana emoksi ja vääpeliksi, mikä sekin pätee vielä reilun kymmenen vuoden jälkeenkin.

 

Mitä aidompia, todellisempia ja itsemme näköisiä me saamme olla – sen paremman yhteyden saamme itseemme ja seksuaalisuuteemmekin. Siihen saatetaan tarvita hartiavoimin töitä, mutta se kannattaa.

 

Sinä olet  kaiken sen arvoinen, että raivaat itsellesi itsesi näköisen elämän. Aina siihen ei ole voimia tai resursseja, mutta se voi lähteä pienistäkin asioista. OMASTA päätöksestä meikata tai ei. OMASTA tilasta, erityisestä hyllystä vaatekaapissa, joka muistuttaa sinua sinulle tärkeistä asioista. OMASTA kauppareissusta jopa omaan yksin tehtyyn ulkomaanmatkaan. OMASTA halusta itsetyydyttää tai halusta pyytää kumppania kutsumaan sänkyyn vielä kolmannen henkilön.

 

Sinä olet tärkeä, arvokas ja ihana. <3

Naisena saa nauttia myös laittautumisesta! Minusta oli ihanaa kirjanjulkkaripäivänä loistaa kauniissa vaatteissa ja ammattilaisen meikkaamana sekä kampaamana. Meikki ja hiukset: Salon Helin by Piia Kuva: Kiiki Kamila

 

* Mitä ajatuksia postaus sinussa herätti? Millainen nainen sinä haluaisit olla, jos voisit itse määritellä sen? Vai elätkö jo nyt elämää, mikä on täysin sinun näköistäsi?

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Lifestyle
Puhu muru on podcast miesten salaisuuksista
maaliskuu 10, 2019
Hyvinvointi
Huorittelua, palkintoja ja kiusaamista
tammikuu 25, 2019
Hyvinvointi

Parisuhde, jossa elää rakastavaiset

”Mua mietityttää että missä kohtaa ruuhkavuosia pitäis huomata se että aletaan olla kaukana toisista? Jos ei ole tukiverkkoa, millä pitää huolta kahdenkeskisestä ajasta? Millä mahdollistaa villi ja vapaa seksi kun pelkona koko ajan että joku yllättää sinut, lukko estää vain ovesta sisääntulon. Millä pitää puheyhteyden kun arki täyttyy kotitöistä, harrastuksista, työstä, vanhempainilloista, lääkärireissuista jne. ?

 

Lukijani kysymys on varmasti tuttu kaikille teille, joilla on lapsia ja ruuhkavuodet. Eikä aina tarvitse edes lapsiperheen arkea siihen, että tuntuu kuin toinen vain loittonisi kaiken kiireen keskellä. Tilanne on yleinen terapia-asiakkaideni keskuudessa.

 

Ihan ensimmäisenä pyytäisin sinua kysymään itseltäsi, mihin rakastuit kumppanissasi? Miksi halusit olla juuri hänen kanssaan? Mikä sai sukat pyörimään jaloissasi ja kehon kihelmöimään?

 

Hän on se sama ihminen edelleen. Mutta tapaamisenne jälkeen elämässänne on varmasti tapahtunut yhtä sun toista.

 

Parisuhdehaasteiden edessä teetän asiakkaillani useimmiten aikajanan heidän parisuhteestaan. Jos molemmat osapuolet ovat motivoituneita, pyydän molempia tekemään omat aikajanat. Käymme ne läpi yhdessä, pohdimme miksi juuri nämä asiat nousivat aikajanalle, mitä ne tarkoittavat, mihin ne vaikuttivat? Mitä kysymyksiä kumppaneille herää puolin ja toisin?

 

Yleensä haasteet eivät ole syntyneet tyhjästä. Jotain on tapahtunut, joskus ihan vaivihkaa. Alkuhuuma loppuu aina aikanaan, eikä se tarkoita automaattisesti matkaa eroon. Onko alkuhuuman jälkeinen, erillistymiseen siirtyminen onnistunut? Miten kumppanit ovat luoneet itselleen ja toisilleen tilan olla yhdessä, mutta samalla tilan missä hengittää?

Parisuhteen janan yksi merkittävä check-point on löytää hetki, jolloin alkoi tuntua että kumppani alkaa loitontua. Mitä silloin tapahtui? Millainen elämäntilanne teillä oli? Pystyitkö sanoittamaan tunteitasi? Voisimmeko palata niihin tunteisiin ja siihen hetkeen, tässä ja nyt?

 

Onnellisen elämän resepti on minusta sinänsä simppeli, mutta välillä niin hemmetin vaikea toteuttaa. Tiedän sen itsekin. Siksi sen voi ajatellakin reseptinä, mikä on hyvä muistaa ulkoa mutta käyttää soveltaen elämäntilanteen mukaan.

 

  1. Oma aika – minä olen arvokas
  2. Parisuhdeaika – vahva tunne meistä
  3. Perheen aika – arkinen yhdessä oleminen
  4. Hyvinvoinnista huolehtiminen (liikunta, syöminen, nukkuminen)
  5. Niiden asioiden tekeminen elämässä, joista minä nautin ja tulen onnelliseksi
  6. Ystävyyssuhteet
  7. Seksuaalinen uteliaisuus
  8. Empaattisuus
  9. Positiiviset odotukset elämältä
  10. Unelmat

 

Keskellä ruuhkavuosia monia painaa loputon, lähes kroonistuva väsymys, urapaineet, työkiireet, stressi milloin mistäkin, erilaiset huolet ja niin kuin kysyjäkin mainitsi, turvaverkon pula. Onhan se aivan eri tilanne, jos mummola on naapurissa, ja siellä on virkeät ja lastenhoidosta pitävät isovanhemmat antamassa apua 24/7. Tai olisipa edes kerran kuussa inhimillisen matkan päässä!

 

Ikävä kyllä monilla perheillä, niin kuin kysyjälläkin, on aivan pattitilanne. Eikä siihen auta sanoa ensimmäiseksi, että ostakaa lastenhoitaja. Rahat voivat olla hyvin tiukassa ja silloin ei välttämättä ole varaa hoitajaan. Saati, että sen jälkeen olisi enää rahaa lähteä mihinkään tai mennä hotelliin.

 

Ennen kuin lähdette tarkistamaan, mitä te asialle voitte tehdä kysyn aina: haluatko sinä olla vielä tässä suhteessa? Onko sinulla sen verran jäljellä rakkauden lankoja kumppaniisi, että olet valmis tekemään kaikkesi?

Koska totuus on, että jos tunteet ovat kuolleet, niiden uudelleen herättäminen voi olla lähes mahdotonta. Kukaan muu kuin ihminen itse ja se oma kumppani, ei voi tuoda rakkauden liekkiä takaisin väliinne. Siihen ei ole mitään taikakeinoja!

 

Jos olette kuitenkin valmiita hommiin, käärikää hihat. Istukaa alas. Laittakaa kalenteriin kaikki menonne kuukaudeksi eteenpäin ja alkakaa miettiä, mistä parisuhteelle voi ottaa aikaa. Se voi alkaa pienestä yhteisestä lenkistä, jossa aidosti ollaan yhdessä, kuunnellaan toista ja kohdataan. Käyttäkää kaikki kikkakolmoset, ystävät ja harrastusajat, jotta voisitte välillä antaa nautinnon viedä teidät ennen klo 23 illalla. En voi luvata, mutta jokainen työnantaja haluaa hyvinvoivan ja energisen työntekijän – eli unohda välillä läppäri kotiin ja treffaa kumppanisi.

 

Parisuhteenne haaste on vain harvoin yhteisen ajan puute. Kiinnittäkää huomiota ja opetelkaa puhumaan toisillenne kunnioittavasti ja rakastavasti arjessa. Kertokaa toisillenne, missä mättää ja mitä toivoitte. Mikä saa olon tuntumaan siltä, että sinua rakastetaan? Entä kumppanisi? Puhukaa seksistä, päivittäkää missä menette. Se mikä saa teidät nyt syttymään, voi olla ihan jotain muuta kuin 5 tai 10 vuotta sitten.

 

Ja hakekaa apua tarvittaessa. Se ei ole häpeä, vaan rohkeutta. Uskaltakaa kääntää kaikki kivet! Uskotte sitten rakkauteen tai päädytte eroon, joka hoidetaan ketään rikkomatta. Rakkautta on myös päästää toinen vapaaksi. <3

 

*Mitä ajatuksia lukijan kysymys sinussa herätti? Olisiko sinulla antaa hänelle jokin hyvä vinkki?

*Kaksi ekaa kuvaa Pixabay, kolmas on oma

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Hyvinvointi, Lifestyle
Rakkausloma Berliinissä <3
toukokuu 30, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Lifestyle

Puhu muru on podcast miesten salaisuuksista

Kuva: Aleksi Rytkönen

Mitä miehen päässä liikkuu kun ei seiso, miten rajusti erosta johtuva syyllisyys voi miestä piinata, miltä tuntuu kun paniikkikohtaus iskee kaupan kassalla tai miksi mies salaa pornon katsomisen kumppaniltaan?

 

Muru heitti eräänä aamupäivänä ilmoille idean: ”Tee podcast miehistä.” Nappasin heti kiinni ja aloin pyöritellä aiheita. Innostuin lisää ja sen päivän päätteeksi buukattiin kymmenen miestä sarjaan vieraiksi. Aiempi suunnitelmani muuttui siis täysin, mutta helvetin hyvä niin!

 

Olen aivan superinnoissani!!! Nyt ensimmäinen Puhu muru – podcastin jakso MATTI – Kova kuin kivi on kuunneltavissa mm. Spotifysta, Itunesista ja Soundcloudista. Jatkossa joka torstai tulee uusi jakso kuunteluun! Ja tosiaan luitte oikein, ensimmäisen jakson vieras on  minun muruni.

 

Podcastin teko on ollut yksi unelmani mutta halusin, että se mitä teen on merkityksellistä. Ja kun ihmiset jakavat toisilleen kokemuksia vaikeimmista hetkistään  tai tunteita elämästään, päästään rikkomaan niin häpeän luomaa kärsimystä kuin patriarkaalisen yhteiskunnan rakenteitakin.

Kuva: Aleksi Rytkönen

Miehen salaisuuksien äärelle pysähtyminen antaa naisille mahdollisuuden löytää uusia kulmia kohdata miehiä. Miehille se on mahdollisuus samaistua, saada vertaistukea ja ymmärrystä ettei ole yksin. Vanhemmille, isovanhemmille, varhaiskasvatuksen ammattilaisille, opettajille, nuorisotyöntekijöille ja kaikille jotka ovat tekemisissä lasten kanssa, se antaa mahdollisuuden pohtia poikien kasvua miehiksi.

 

Olen näille miehille seksuaaliterapeutti mutta myös puhtaasti utelias nainen, joka saa luvan kysyä asioita, joita ei yleensä kysellä. Puhu muru –podcastiin on mahtunut naurua, kyyneliä, kylmiä väreitä ja hiljaisia hetkiä täynnä tunnelatausta. En voi kuin ihmetellä näiden miesten rohkeutta. Kiitos kuuluu jokaiselle vieraalleni. <3

 

Ootko sä jo kuunnellut mun podcastia? Mitä pidit? Kenelle suosittelisit Puhu muru podcastia?

Kuva: Aleksi Rytkönen

Kuuntele eka jakso alta upotettuna tai hae omasta podisovelluksestasi nimellä Puhu muru. Sarja löytyy mm. Spotifyista, Itunesista ja Soundcloudista.

Jos et aiemmin ole kuunnellut podcasteja, helpointa on etsiä älypuhelimesi näytöltä Iphonen tai Androidin oma podcast-appsi (oletuksena puhelimessasi), ja kuunnella jakso sieltä.

 

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Hyvinvointi

Huorittelua, palkintoja ja kiusaamista

Kuva: Pixabay

Huorapalkinto kirjoitukseni nosti esiin miten moni on kokenut saman kuin minäkin. On annettu vuoden ”kyläpyörä”-palkinto tai ”kiertopalkinto” –diplomi koko koulun edessä. Omista kokemuksistaan kirjoitti minulle kymmenet ihmiset somen kautta. Moni heistä oli myös koulukiusattu ja kokemuksilla oli ollut kauaskantoisia seurauksia aina aikuisuuteen saakka.

 

Annan äänen nyt muille kiusatuille ja heidän tarinoilleen. Jokainen tarina on julkaistu heidän luvallaan anonyymeina tarinoina. Halusin julkaista ne esimerkkinä siitä, miten samat kiusaamisen kaavat ovat toistuneet eri puolilla Suomea.

 

”Huh kun luin ton sun kirjoituksen tosta slutshaming hommasta ja saamastasi tittelistä. Itse sain lukion ensimmäisellä samanlaisen vuoden huora tittelin. Oli ehdolla minä ja kaksi ystävääni ja vanha pyörä jota oli ”poljettu” muistaakseni 100 000 kilometriä. Tittelini nimi oli vuoden kyläpyörä. Seuraavana päivänä piti mennä koulun eteen tanssimaan vanhojen tanssit. Edelleen tuntuu hieman pahalta ajatella asiaa ja herättää minussa tunteita. Kyseessä oli niin harkittu ja pitkään järjestelty teko ja se, ja yleinen muu huoraksi kiusaaminen, on jättänyt ikuiset jäljet elämääni vaikka onkin kasvanut ja oppinut ymmärtämään asioita aikuisen perspektiivistä. Olen miettinyt myös samaa koskien opettajia – miten he asian ymmärsivät tuolloin, tuon tittelinkin ja kuinka tämä pääsi tapahtumaan? Miksei juhlassa puututtu asiaan? Ja myös – mikä sai silloiset abit niin meitä vihaamaan ja miten nuori aikuinen voi olla niin kostonhimoinen että haluaa tällaista järjestää? Mitä he miettivät asiasta nykyisin? Hienoa kun puhut asiasta – tästä ei taida vielä ole ollut keskustelua hirveämmin.”

 

”Hyvä että tästä tuli keskustelua julkisesti… Itselläni on kokemusta myös näistä kouluperinteistä (sekä kohteena että aikoinaan opettajana, joka näitä pyrki nostamaan pöydälle ja poistamaan), joilla ylläpidetään ja uusinnetaan mielestäni jonkinlaista yhteiskunnallista häpeäkulttuuria. Ajattelen, että siinä jotenkin kai kollektiivisesti siirretään häpeää pois itsestä, ja jotenkin muka yhteisesti hyväksytyllä ”hauskalla” tavalla. Ja joka ei sitä hyväksy on ehkä vähän nipo ja ilonpilaaja, kun pitää sitä kiusaamisena ja toisten ihmisten yhteisöllisenä häpäisemisenä. Vaikka yleisesti myös halutaan julistaa, että ”kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia” hienoissa koulun (tai oli sitten mikä yhteisö hyvänsä) arvoissa ja toimintaperiaatteissa ja että kiusaamista ei hyväksytä. En hyväksy tällaista yhteistä juhlimista muiden persoonaa ja arvoa loukkaamalla. Voisiko juhla olla tapahtuma, johon jokainen voi osallistua olematta toisten naurun kohde?”

Kuva: Pixabay

”Oon itse jo aiemmin ja nyt varsinkin miettinyt omaa samanlaista kokemusta ala-asteella (5. ja 6.luokka), kun lähes kaikki meidän luokan pojat alkoi yhdessä haukkua mua huoraksi. Välitunneilla ryhmässä huutivat ”huora, huora, huora”. Pahin oli, että luokassa tultiin mun viereisille paikoille tekemään galluppia ”Onko ***** mielestäsi huora?” Oli tosi paha olo siitä ja sanoinkin opettajalle, joka otti osan luokan pojista puhutteluun ja sopimaan asiasta. Mutta en muista kenenkään pyytäneen anteeksi, saatika osanneen selittää miksi tekivät näin. Mutta se loppui siihen. Tosin se on kyllä vaikuttanut mun itsetuntoon tosi pitkälle aikuisuuteen ja olen tajunnut sen vasta aikuisena. Olen myös ymmärtänyt miksi olen joskus käyttäytynyt miesten kanssa tietyllä tavalla, silloin kun on tuntunut, että en ole kunnioittanut itseäni. Mutta onneksi olen saanut käsitellä asiaa, mutta olen kyllä vieläkin aika katkera niille pojille, jotka tätä teki mulle. Joskus mietin, muistaakohan ne edes. Toivoisin, että ne pyytäisivät aikuisena anteeksi. Mutta en mä niiden kanssa ole tekemisissä, mutta ei hirveästi kiinnostakaan… Voi olla tosi vaurioittavaa. Isoin shokki on ollut aikuisena tajuta kuinka väärin se on ollut, vaikka silloinkin sen tiedosti, mutta jotenki ei saa puolustautua. Se kaikki viha purkautui vasta aikuisena, kun sitä on osannut käsitellä oikein. Olen kyllä kiitollinen, että meidän opettaja puuttui siihen. Hulluinta on, että aikuisena on miettinyt, että olikohan se vaan unta, että oisin kuvitellut kaiken. Niin kuin oma mieli taistelee vieläkin sitä vastaan, että sitä ei tapahtunut ja se ei vaikuttanut muhun.”

Eikä kokemukset lopu nuoruuden muisteluihin. Eräs yläkoulua käyvä 15-vuotias nuori nainen lähetti minulle viestiä ja halusi kertoa, miten tämän päivän koulumaailmassa toimii slutshaming.

Lueskelin noita sun postauksia siitä kuinka naiset leimataan tosi helposti huoriksi/lutkiksi. Ja oon kyllä itsekin huomannut ihan saman. Esimerkiksi meidän naispuolinen opettaja tuli huomauttamaan mun kaverille siitä, että hän on alusvaatteissa tunnilla, vaikka hän oli vain pukeutunut muodissa olevaan toppiin, joka oli myös kolmella muullakin samaan aikaan. Ystävälläni vain on isommat rinnat kuin monella muulla meidän luokalla. Muille opettaja ei sanonut asiasta mitään. Tänään aamulla laitoin päälleni vähän napaaidan ja tämä sama opettaja tuli sanomaan siitä minulle, mutta pojat saavat kulkea ilman paitaa esimerkiksi liikuntatunneilla. Ei poikien pukeutumisesta huomautella. Ja tytöt leimataan tosi helposti huoriksi tai lutkiksi, mutta jos pojat harrastavat seksiä useamman kanssa he saavat siitä tavallaan ”palkinnon” ja saavat suosiota.

Olisiko aika käsitellä ikävät nuoruuden kokemukset ja jättää ne osaksi omaa menneisyyttä? Olisiko aika pyytää nyt vihdoin anteeksi, jos on itse ollut kiusaaja? Olisiko aika lopettaa koulumaailmassa slutshaming? Olisiko aika tarjota ja ottaa vastaan seksuaalikasvatusta? Me emme voi vaikuttaa menneeseen, mutta voimme toimia nyt ja tulevaisuudessa eri tavoin. Oli hienoa huomata, että niin moni teistä sanoi julkisesti ettei huorittelu, erilaisten ”huorapalkintojen” jako ja kiusaaminen ole hyväksyttävää. Kiitos tuestanne. <3

*Loppuun vielä Murun ottama kuva #hutsustipukeutuminen -päivältä 11.1.2019! Oli muuten vapauttavaa pukeutua rikkoen ”normia” siitä, miten nainen saa pukeutua ja ilmaista itseään! <3 <3 <3

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Lifestyle
Puhu muru on podcast miesten salaisuuksista
maaliskuu 10, 2019
Hyvinvointi

Huorapalkinto – #hutsahtavapukeutuminen

”Elettiin vuotta 1999. Koulumme vietti hurjaa mainetta nauttinutta vuotuista abigaalaa, jossa abit saivat palkita nuorempia oppilaita yläasteelta ja lukiosta. Olin silloin 13-vuotias eli 7.luokalla Karkkilan yläasteella. Yhtäkkiä nimeni  sanottiin gaalassa ja sain huorapalkinnon koko koulun edessä. Palkinnon jaon yhteydessä perusteltiin, miksi palkinnon sain ja minusta näytettiin salaa kuvattu video, jonka päälle tuli lopuksi teksti: SAKKOLIHAA. Palkinnoksi tuli pala kangasta, kondomeja ja jonkin sortin kunniakirja. Muistan miten minulle naurettiin. ”

 

Voin kertoa, että se oli nöyryyttävä kokemus ja sisälläni huusinkin heille ”Haistakaa vittu!”. Olin täysin hämilläni, nolona ja koko koulun edessä leimattavana. Siinä ne opettajatkin katsoivat ympärillä eivätkä tehneet mitään. Jäin aivan yksin muiden naurettavaksi. Tälle kaikelle on termikin *slutshaming. 

 

Onko oikein salakuvata toista kesken koulupäivän? Onko oikein antaa huorapalkinto 13-vuotiaalle? Onko oikein, että palkinnon saa, koska on muiden mielestä pukeutunut ”hutsahtavasti”? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan, kun Sysmän peruskoulun rehtori antoi oikeutuksen koulukiusaamiselle ”hutsahtavan pukeutumistyylin” nimissä Yle:n haastattelussa.

 

Oli kyse heteroista tai homoista, kyse on ihmisistä. Ja minun ja sysmäläisten nuorten tapauksessa vielä alaikäisistä. Nuorten leimaamista ulkonäön tai käytöksen takia ei voi perustella millään tavalla, se on yksinkertaisesti väärin. Nuoruuteen kuuluu kokeilu, leikki, revittely ja vahva itsensä ilmaiseminen!

Arvata saattaa, että sain kuulla huorittelua läpi yläasteen. Olin jo muutenkin saanut sitä osakseni typerän juorun seurauksena ja huorapalkinto oli omiaan vahvistaman sitä. Mikä sinänsä on ironista, koska olin neitsyt tuolloin kun sain ”palkinnon”.

 

Tein lupauksen itselleni. Päätin, etten harrasta seksiä kenenkään ”oman kylän pojan” kanssa, ja se lupaus piti läpi nuoruuden.

 

Olin niin vihainen, kun minut häpäistiin tuolla tavalla. Viha onneksi myös suojeli minua, sillä se kovetti.  Myöhemmin olen tosin joutunut opettelemaan pehmeämmäksi, kasvatetut muurit oli opeteltava laskemaan.

 

Sain vielä kaikkien iloksi 9.luokalla jälleen palkinnon abigaalassa. Sillä kertaa minut palkittiin siitä, että olin ”parantanut tapani”. Enää en muista, mikä tuon palkinnon nimi oli. Visioin silloin mieleni jo tulevaisuuteen, kauas pois koko hiton koulurakennuksesta. Nahkani oli kasvanut jo paksuksi enkä enää välittänyt.

Lukioon mennessä, olin ”helvetin” helpottunut. Lähdin lukioon Helsinkiin. Pikkukaupunki ja huono maineeni jäivät taakseni. Henkisesti näytin keskisormea kaikille huorittelijoille.

 

En ole enää vihainen koulukavereilleni tai palkinnon antajille. Ymmärrän, että he olivat aivan keskenkasvuisia niin kuin minäkin. Me olisimme kaikki tarvinneet seksuaalikasvatusta, jota emme saaneet.

 

En ole vihainen opettajille, mutta heitä kohtaan herää edelleen kysymys: ”Eikö kukaan ajatellut, että tuo oli väärin? Miksei kukaan puuttunut?”

 

*Slutshaming= Slutshamingin perusta on patriarkaalisessa yhteiskunnassa, jossa miehillä on enemmän oikeuksia kuin naisilla. Se perustuu moraaliseen kahtiajakoon, jossa ihmisillä on kahdet erilaiset säännöt. Mies saa olla seksuaalisesti halukas, sensijaan jos nainen on seksuaalisesti halukas hänet leimataan huoraksi. Se voi ilmetä myös esimerkiksi syyllistävänä puheena seksuaaliväkivaltarikoksen yhteydessä naista kohtaan.

*Onko sinulla vastaavanlaisia kokemuksia? Onko sinut leimattu nuoruudessa ulkonäkösi tai pukeutumisesi takia?

*Perjantaina 11.1 voit osallistua Miila Halosen aloittamaan #hutsahtavapukeutuminen mielenilmaukseen ja somettaa hulluna. Jaoin tapahtuma kutsun Facebookista myös Puhu murun sivuille.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

*Kaksi ylintä kuvaa Pixabay, alin omasta albumista

You may also like
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvattajan on ensin katsottava peiliin
huhtikuu 14, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Hyvinvointi

Kerro kokemuksesi Iso O – harjoituskirjaan

”Sanoisin, että kannattaa opetella ensin yksin ja rauhassa, sitten kaksin ja rauhassa.”

Nainen 64v.

(Lainaus kirjastani: Iso O – matkaopas huipulle)

 

Sinä ihana nainen – tarvitsen sinua jälleen! Kirjoitan ensi kevääksi Iso O – matkaopas huipulle- kirjalle ”pikkusiskoa” eli Iso O –harjoituskirjaa. Naisten kokemukset saivat suuren merkityksen, paljon kiitosta ja niitä toivottiin myös uuteen kirjaani, siksi käännyn teidän puoleenne.

 

Kirjani tulee lähestymään jokaista naista ja hänen kumppaniaan seksuaaliterapeutin näkökulmasta. Harjoituksien avulla jokainen nainen voi yksin tai yhdessä kumppanin kanssa käydä matkaa kohti nautintoa ja orgasmia. Monien harjoitusten on tarkoitus sopia jokaiselle sukupuoleen katsomatta. Kirja tulee pitämään sisällään myös lohtua ja armollisuutta, tietoa niistä monista asioista, joilla on vaikutusta naisen orgasmiin. Tarkoitus on niinikään antaa ohjeita siitä, millaiset tilanteet edellyttävät seksuaaliterapeutin tai psykoterapeutin apua.

Kirjaan tulee oma harjoitusosio myös kumppaneita varten. Toivon, että etenkin heterosuhteissa elävien ihmisten kumppanit saisivat lisää tietoa naisen nautinnosta.

 

Kaiken ytimessä on kuitenkin nainen itse. Sinä, nainen tai naisena itseään pitävä ihminen. Sinä olet nautintosi paras asiantuntija ja siksi toivon, että kerrot minulle omista kokemuksistasi.

 

”Olit sitten nainen, jolle orgasmin maailma on jo auennut tai nainen joka vielä miettii, miten saisin orgasmin. Oma kokemus voi olla oivallus, tarina jostain tilanteesta, pettymys tai mikä tahansa hetki, mikä on sinusta tärkeä kertoa. Jokaisen kokemus on tärkeä ja voi auttaa muita ymmärtämään itseään paremmin. Orgasmikokemus voi olla itsetyydytyksen kautta saatu tai kumppanin kanssa koettu.”

 

Myös miehet voivat kirjoittaa minulle kokemuksistaan. Oletko kenties oivaltanut naisista jotain, mitä muidenkin olisi hyvä tietää? Vai onko joku asia jäänyt vaivaamaan sinua tai on sinulle epäselvä? Millaisia kokemuksia sinulla on naisen nautinnosta ja orgasmeista?

 

Kaikki kirjaan tulevat kokemukset julkaistaan anonyymisti. Käsittelen ne kaikki luottamuksellisesti. Toivon, että kerrot kokemuksesi lisäksi ikäsi mutta tämä ei ole välttämätöntä, jos et halua. Olisi mahtavaa saada eri-ikäisten naisten kokemuksia, kokemuksia eri eämänvaiheista kuin myös eri-ikäisten kumppaneiden kertomuksia. Lähetäthän kokemuksesi minulle 15.1.2019mennessä.

 

Voit kirjoittaa sähköpostiini osoitteella puhumuru@gmail.com. Kirjani ilmestyy keväällä 2019. Jos haluat kysyä asiasta tarkemmin, voit laittaa myös kysymykset sähköpostiin.

 

Olisin iloinen, jos lähtisit mukaan tekemään ”pikkusiskosta” eli Iso O – harjoituskirjasta vielä entistä koskettavamman! <3

 

 

*Kommentoi rohkeasti, jos kirjani tai naisen orgasmi aiheena herättää sinussa ajatuksia.

*Kuva kirjastani Anni Moilanen, minun kuva by Muru

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni. =)

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Hyvinvointi

Tie nautintoon parisuhteessa

Ihana seksi! Se antaa elämään sellaista voimaa, iloa, energiaa, nautintoa – saati kun sen jakaa oman kumppanin kanssa. Syvää nautinnon kokemusta voi olla vaikea edes selittää sanoin, niin ihmeellistä se voi olla.

 

Seksuaaliterapeuttina olen nautinnon äärellä paljon, mutta hieman käänteisesti. Ihmiset tulevat luokseni, silloin kun nautinnon tiellä on kaikenlaisia mahdollisia esteitä.

 

Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää lähes poikkeuksetta HALU nauttia. Halu kokea nautintoa, saada lupa nautinnolle, etsiä uusia tapoja nauttia – vapauttaa nautinto joistain elämän kahleista. Tai halu löytää nautintoa, joka ei ole edes vielä täysin löytynyt.

 

Se mikä tulee esiin makuuhuoneen puolella tyytymättömyytenä, voi olla lähtöisin ihan jostain muualta. Se millaista seksi on, on tärkeää kartoittaa – mutta mikä sen jumiutti ja mikä on tuon kaiken takana. Joskus turvallinen ja rakkauden täyteinen parisuhde saa jumit esiin. Silloin on tilaa olla heikko ja tarvitseva, korjata jotain, mikä on mennyt joskus rikki.

Toki joskus voi olla kyse puutteellisista seksitaidoista, mutta sekin on vain mahdollisuus, jos on halua oppia uutta. Ei meistä kukaan synny tänne seksiexperttinä! Eivät edes miehet, vaikka niin heille uskoteltaisiinkin.

 

Parisuhteessa nautinto voi jumiutua suhteeseen liittyvien muiden haasteiden takia. Se tulee esiin haluttomuutena, rutiineina jotka alkavat tympiä, painostavana hiljaisuutena tai välttelynä kahden ihmisen välillä. Kosketus häviää, halaus jää antamatta, tavallinen hipaisu tuntuu liian vaikealta. Kahden ihmisen väliin tulee näkymätön este.

 

Se on niin helvetin arka paikka (anteeksi kiroiluni) , että näen sen kivun omin silmin terapeuttina jo ilman sanoja. Se on kyyneleitä, surua, ulkopuolisuuden tunnetta, yksinäisyyttä, turhautumista aina vihaan saakka. Harva päättää suhteeseen ryhtyessään, että seksi tulee loppumaan viiden vuoden kuluttua.

 

Voisin väittää, että lähes jokaisen ympärillä on parisuhteessa eläviä ihmisiä, joiden suhteessa seksi ja nautinto huutavat poissaoloaan.  Se on vain niin arka ja intiimi asia, ettei sitä kerrota välttämättä edes parhaimmille ystäville.

Tie toisen luokse alkaa motivaatiosta, omasta tahdosta lähteä tutkimaan sitä, mistä tilanne johtuu, ja halusta lähteä kohti kumppania. Syytökset täytyy unohtaa ja syyllisten etsintä lopettaa. Tällä matkalla joutuu todennäköisesti tutustumaan myös paremmin itseensä, ja oppii myös kumppanista uutta, jos vain avaa sydämensä ja uskaltautuu tunteiden äärelle. Kunniamerkkejä ei jaeta sen mukaan saitteko asiat kuntoon kotisohvalla vai terapiassa, joskus myös erotaan, ja taas löydetään uudelleen.

 

Pienillä hyvillä asioilla te voitte luoda hedelmällistä ilmapiiriä parisuhteeseen. Solmut täytyy avata solmu kerrallaan puhumalla ja tekojen kautta. Tuo matka toisen luo voi alun haasteiden jälkeen muuttua niin ihanaksi, että sille tielle jäätte ”naapureiden kauhuksi”. <3

 

*Mitä ajatuksia kirjoitus herättää sinussa? Voit jakaa oman kokemuksesi nautinnosta tai sen kadottamisesta parisuhteessa.

*Tsekkaa myös aiemmat kirjoitukseni Seksistä puhuminen on taitolajiMillainen kumppani haluan olla ja  Kuule minut rakas

*Kuvat Muru <3

*Seuraa elämääni ja tutustu naiseen Puhu muru -blogin takaa instagramista @puhumuru ja Facebookista @puhumuru.

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Hyvinvointi, Lifestyle
Rakkausloma Berliinissä <3
toukokuu 30, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Perhe

Vinkit lasten seksuaalikasvatukseen

Moni on kysellyt minulta kirjoitusta lasten seksuaalikasvatuksesta. Aihe on tullut vanhemmille tärkeäksi, mutta tietoa puuttuu. Se on ihan ymmärrettävää ja ihan ensimmäisenä haluankin sanoa sinulle – ei sinun tarvitse kaikkea tietääkään. Lapselle voi hyvin sanoa, että ”en tiedä tähän vastausta, mutta otan siitä selvää ja kerron sinulle.”

 

Seksuaalisuus on meissä läpi elämän eli se on meissä jo kun kasvamme kohdussa. Siksi jo tulevien vanhempien olisi hyvä pohtia omaa lapsuuttaan myös seksuaalisuuden näkökulmasta. Voit kysyä itseltäsi esimerkiksi millaisessa kosketuskulttuurissa kasvoit? Miten olet oppinut näyttämään ja saamaan rakkautta?

 

Vauva tarvitsee vanhemmalta rakastavaa katsetta, ravintoa ja hoivaa. Kaikissa niissä on läsnä myös lapsen seksuaalisuus. Ihokontaktin kautta lapsi oppii kosketuksesta ja toisen ihmisen lähellä olosta. Ihokontakti rauhoittaa vauvaa, auttaa kipuun ja luo yhteyden vanhempaan. Katseen kautta lapsi tulee nähdyksi. Vanhempi luo sanoillaan ja kosketuksellaan perustan lapsen seksuaalisuudelle ja koko ihmisyydelle.

Taapero tutkii maailmaa uteliaasti ja ymmärtää jo olevansa ainutlaatuinen oma itsensä. Hänen uteliaisuutensa voi olla maailmoja syleilevää ja toisaalta hän tarvitsee vielä paljon aikuisen syliä. Taaperon kehonosat tarvitsevat aikuiselta nimet,  myös sukuelimet. Kun kehonosille on nimet, voi pohtia miten keho toimii – mistä pissa tulee, mistä kakka tulee… Ja kuka lapsen kehoon saa koskea ja miten. Kylvyssä on oiva hetki puhua näistä tai pottaharjoituksien yhteydessä.

 

Parhaat keskustelut lähtevät usein lapsen kysymyksestä.

 

Lapsen seksuaalikasvatus onkin kuin talon rakentamista. Joka päivä jokainen vanhempi antaa seksuaalikasvatusta, halusi tai ei. Älä siksi turhaan ajattele, että lapsen kanssa pitää ottaa seksuaalikasvatustuokio, vaan kiinnitä huomiota asiaan arjessa. Lapset ovat erilaisia ja eri kehitysvaiheissa, joten ole herkällä korvalla ja mieti mitä sanoja käytät.

 

Moni vanhempi kujertelee jo vauvalle: ”Olet varmasti nyt niin iloinen masu täynnä maitoa?” Tai ”Oletko jo ihan vihainen, kun sinulla on niin kova nälkä?” Lapsen tunteet ja tarpeet tarvitsevat nimet yhtälailla kuin kehonosat. Tunteiden ja tarpeiden tunnistamisen kautta lapsi oppi ymmärtämään myös itseään ja pikkuhiljaa toisia.

 

Leikki-ikäisenä suurin osa lapsista on jo päivähoidossa. Lapsiryhmässä opetellaan leikin kautta elämää. Lapset rakastavat erilaisia roolileikkejä, satuja ja loruja, niiden kautta he oppivat myös asioita seksuaalisuudesta. Lapsia kiinnostaa sukupuolen moninaisuus, voiko poika olla prinsessa ja hurja ritari – molempia? Onko tytön oltava hoivaava äiti vai voiko hän olla poliisi? Rakkautta harjoitellaan, leikitään perhettä ja kokeillaan lääkärileikkejä – ”näytä mulle sun pimppi niin mä näytän omani” –tyylisesti.

Aikuisen ei tarvitse säikähtää lapsen uteliaisuutta. Mutta aikuisen on tärkeää puhua ja auttaa lasta pohtimaan leikin merkitystä. Millaisia leikkejä olet leikkinyt? Miltä leikit tuntuivat? Miten toisia lapsia voi kohdella? Milloin on hyvä sanoa kyllä ja milloin ei? Miten lapsi haluaa, että häntä kosketetaan?

 

Pohtikaa yhdessä ne aikuiset, joille lapsi uskaltaa puhua, jos jotain pahaa tapahtuu. Voit sanoa heitä turva-aikuisiksi tai keksikää vaikka oma nimi. Nämä ihmiset antavat lapselle turvaa ja luvan puhua vaikeista vaikeimmistakin asioista. Olisi hyvä, jos joukossa on esimerkiksi joku perheestä, kummi tai ystävä, isovanhempi, naapuri tai päiväkodin hoitaja.

 

Mutta mikä onkaan tärkeintä lapsen seksuaalikasvatuksessa? Se, että sinä olet vanhempana läsnä. Kuuntelet ja yrität vastata kysymyksiin. Turvallinen ja luottamusta hehkuva suhde lapseen suojelee häntä ja antaa myöhemmin hyvät eväät rakkauden sekä seksuaalisuuden haparoiviin harjoituksiin. Uskon, että pystyt siihen. <3

 

 

*Mitä sinä ajattelet lapsen seksuaalisuudesta? Kuuluuko sinusta seksuaalikasvatus vanhemmille? Vai päiväkodille tai koululle? Vai pitäisikö se sinusta aloittaa vasta myöhemmin murrosiässä? Miksi? Voit myös kertoa teidän perheen seksuaalikasvatuksesta. Onko sinulla jotain hyviä vinkkejä? Vai kaipaisitko neuvoa johonkin? Olisi kiinnostavaa tehdä blogipostaus jonkun lukijana kysymyksen pohjalta lasten seksuaalikasvatus aiheesta. Joten jos sinulla on jokin kysymys mielessä, laita minulle rohkeasti meiliä puhumuru@gmail.com

*Käy lukemassa lisää lasten seksuaalikasvatuksesta Väestöliiton sivuilta – Lapsi ja seksuaalisuus –osiosta

*Kuvat Pixabay

*Mikäli kaipaat enemmän neuvoja omien lasten seksuaalikasvatukseen tai olet töissä päiväkodissa tai koulussa ja kaipaat työpaikallesi koulutusta seksuaalikasvatuksesta, laita minulle rohkeasti viestiä marja@marjakihlstrom.fi  Teen konsultaatioita niin perheille, isovanhemmille kuin ammattilaisille. Voit lukea minusta lisää nettisivuiltani www.marjakihlstrom.fi

 

*Seuraa minua somessa: Instagram @puhumuru ja Facebookissa @puhumuru <3

You may also like
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvattajan on ensin katsottava peiliin
huhtikuu 14, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Hyvinvointi

Muru ja minä eroottisen hieronnan workshopissa

Kaarroimme autollamme espoolaisen omakotitalon pihaan. Jännitys nosti kasvoillemme jännittyneen hymyn, kun kävelimme käsi kädessä Aistien Taloon eroottisen hieronnan workshoppiin. ”Nyt se olisi menoa” kaikui päässäni.

 

Alhaalla vastassa oli iloinen talon emäntä, joka johdatti meidät yläkertaan. Ihmiset moikkasivat meitä hymyillen, mutta heistäkin aisti jännityksen. Ohjelma onneksi alkoi heti ja pääsimme pois oman päämme sisältä panikoimasta.

 

Säännöt: Saa olla alasti, ei tarvitse – jokainen saa kuunnella itseään. Mitään ei tarvitse tehdä, mitä ei halua – jokaisen rajoja kunnioitetaan. Kaikki, mitä tapahtuisi ja mitä näkisimme jäisi tilaan, niin ettei ketään voi tunnistaa. Ja vielä kerran meitä muistutettiin myös siitä, ettei kyseessä olisi ryhmäseksi tai parinvaihtobileet vaan voisimme keskittyä rauhassa toisiimme.

 

Illan ohjelma etenisi naiset edellä. Aluksi kouluttajat Tiia ja Jouni näyttäisivät ”malliparin” naisen kanssa, miten naiselle voi tuottaa nautintoa eri tavoin intiimihieronnalla – samalla pääsisimme kyselemään mieltä askarruttavia asioita. Siitä olisikin sitten pehmeä lasku pariskunnille kohti naisen nautintoa oman kumppanin kanssa. Pieni ruokahetki olisi välissä – ja sitten sama setti miehille.

 

Hetkellisesti tunnelma sähköistyi kun huoneessa oli keskellä alaston nainen, jota alettiin öljytä, ja meidän piti katsella.

 

Tuli olo kuin olisi tirkistellyt toisen makuuhuoneeseen. Siinä silmiemme edessä näimme, miten ”mallinainen” vietiin askel askeelta nautintoa kohti. Kehossa alkoi tuntua tuttu kihelmöivä tunne, kun ajatukset siirtyivät jo meidän kahdenkeskiseen hetkeen…

 

Olimme jo etukäteen sopineet, että olemme alasti. Se tuntui turvalliselta yhdessä vaikka ympärillämme oli tuntemattomia ihmisiä. Tiia kertoi minulle jälkikäteen, että eri workshopeissa se vaihtelee paljonkin – mutta meillä kaikki päättivät olla alasti. Se loi tilanteesta omalla tavallaan luvallisemman.

 

Murun tutut kädet alkoivat liikkua öljytyllä vartalollani pehmein liikkein.

 

Kaikki oli kuin kotona, mutta kuitenkin niin erilaista. Minun pasmojani sekoitti etenkin alussa hyvinkin paljon muiden ihmisten äänet. Raskaammat henkäisyt, huohotus, vinkaisut, orgasmit… Välillä toivoin korvatulppia. Tilanteessa oli jotain yhtäläisyyttä meditoinnin kanssa, välillä mieleen tuli ”turhia” asioita, jotka vaan työnsin sivuun ja tyhjensin mieleni – ja vain nautin.

 

Aina kun muru tuli ihan lähelle, suuteli ja katsoi minuun – muu hävisi. Ja silloin nautinnolle oli tilaa olla ja kasvaa. Oli uskomatonta huomata, miten vahva yhteytemme oli, miten intiimin oman kuplan saimme luotua vaikka ympärillä oli muita ihmisiä.

 

Minun nautintomatkani jälkeen oli aika pitää taukoa, hengähtää ja syödä vähän. Olo oli hieman erikoinen, mutta tunnelma oli rento.

 

”Mallimiehen” demon jälkeen oli minun vuoroni antaa murun nauttia. Oma kupla löytyi nopeasti, tiesin mitä tarvitsin ja tunsin, mitä muru tarvitsi. Kaikki muu ympärillämme oli toissijaista, heitä ei ollut meille kuin satunnaisina välähdyksinä.

 

Eroottisen hieronnan workshop päättyi pieneen loppukeskusteluun, missä pohdittiin mikä oli parasta ja mitä fiiliksiä oli pinnalla. Olisiko jotain, minkä toivoisi tapahtuvan eri tavalla.

 

Me totesimme yhteen ääneen, miten ihanaa oli olla kaksin – ilman lapsia tarvitsematta miettiä, ääntelikö liian kovaa ja herättäisikö sillä jonkun. Peruslapsiperheen ilon aihe siis. Ja jälleen kerran sai huomata, että viiden tunnin ”loma” sunnuntaina sai rakkauden roihahtamaan taas uudella tavalla. Intiimiys välillämme sai uuden tason, joka näkyi meistä onnellisuutena.

 

Moni kysyi minulta yksityisviestillä, kenelle suosittelisin eroottisen hieronnan workshoppia. Seksuaaliterapeuttina ajattelen, että se sopii kaikenlaisille pareille, oli seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli tai suhde minkä muotoinen tahansa. Koen, että olisi tärkeää, että suhde on turvallinen ja voi luottaa toiseen ihmiseen. Toiselle on osattava ja voitava sanoa kyllä ja ei, kaikissa tilanteissa.

 

Jos useamman parin läsnäolo häiritsee, voi pohtia kannattaako workshoppia kokeilla kahden oman kumppanin ja kouluttajien kanssa. Esimerkiksi orgasmivaikeuksien kanssa kamppaileva nainen voi tarvita omaa rauhaa ja tilaa etteivät suorituspaineet lisäänny. Samoin voi olla kumppanin kanssa mikäli kokee esimerkiksi puutteita taidoissaan. Kun paikalla ei ole muita, voi olla helpompi kysyä neuvoa.

 

Me voimme murun kanssa suositella Aistien Talon eroottisen hieronnan workshoppia. Se oli piristävä seikkailu marraskuuhun ja sieltä tuli myös jotain mukaani tulevaan ensi keväänä ilmestyvään Iso O -harjoituskirjaanikin. <3

 

*Kuva Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Hyvinvointi, Lifestyle
Rakkausloma Berliinissä <3
toukokuu 30, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Hyvinvointi

”Tulisitko kanssani eroottisen hieronnan workshoppiin muru?”

Kysyin murulta jännittyneenä: Tulisitko kanssani eroottisen hieronnan workshoppiin? Jos et sä tule, menen yhden naisystäväni kanssa sinne. (Hih!)

 

Muru oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: Tulen. 

 

Olin hämmentynyt ja sain suustani vain: Oho.

 

Tämä keskustelu käyntiin syyskuussa. Olin kuullut pareille suunnatusta eroottisen hieronnan workshopista hieman aiemmin. Paikalla olisi tuon neljän tunnin ajan meidän lisäksi kouluttajat ja maksimissaan neljä muuta pariskuntaan, joita emme tuntisi etukäteen.

 

Menin ihan pähkinöiksi, ennen kuin uskalsin kysyä murulta asiaa. Tuli suorastaan kutkuttava olo.

 

Oppisinko uutta, olihan kirjoittanut jo kirjan naisen nautinnosta? Toisaalta ajattelin, mitä kaikkea sieltä voisikaan oppia? Ehkä löytäisin jotain erityisen tärkeää Iso O – harjoituskirjaani varten, jota kirjoitan tällä hetkellä?

 

Toisaalta koko tilanne olisi niin erilainen – olimmehan viettäneet yhdeksän vuotta kahden murun kanssa. Kurssilla viereisellä patjalla kieriskelisi nautinnosta meille tuntematon pari. Vaikka kyse ei siis olisi millään muotoa parinvaihtobileistä, tilanne olisi uusi.

 

Mieli täyttyi seuraavina viikkoina erilaisista kysymyksistä.

 

Kävimme asioita läpi itseksemme. Tuntui melkein vaikealta alkaa puhua asioista ääneen vaikka olen seksuaaliterapeutti. Muruakin ujostutti, Hiljalleen kerta kerralta aloimme puhua pohdinnoistamme ääneen.

 

Esiin kaivautui kysymyksiä rajoista, jännitykseen liittyviä avautumisia ja pelkojakin. Olisimmeko alasti vaikka tilassa olisi muitakin? Osaanko antautua nautinnolle aivan uudenlaisessa ympäristössä, johon liittyy muut ihmiset? Kiihotunko ylipäätään vai ahdistunko vain? Saanko erektion? Pitääkö minun laueta – entä jos en pystykään? Mitä jos haluan pois kesken kaiken?

 

Onneksi puhuimme. Ja useaan otteeseen. Sillä vielä kotoa lähtiessämme meitä jännitti. Katsoimme toisiamme kuitenkin luottavaisesti pilke silmäkulmassa ja astuimme autoon. <3

 

*Seuraavassa blogipostauksessa kerron, miten meillä sitten meni. Jos haluat kysyä jotain, mitä itse haluaisit tietää pareille suunnatusta eroottisen hieronnan workshopista – niin nyt sinulla on paikka kysyä. Tarvittaessa selvitän sinulle vastauksen Aistientalon Tiia Forsströmiltä.

*Kuva Pixabay.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

 

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Hyvinvointi, Lifestyle
Rakkausloma Berliinissä <3
toukokuu 30, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Close