Uncategorized

Minun megamokani

Heinäkuussa minulle riitti sateinen kesä ja murulle riitti minun matkasurffailu. Varasimme lennot Rodokselle. Silloin oli keskiviikko aamu ja lähdön piti olla sunnuntaina. 

Puoli tuntia ehdimme juhlia, että lähdemme lämpöön. Kunnes aloin katsoa lähtöpäivää. Se oli keskiviikko. Siinä oli jotain mätää. Ei voinut olla totta… Lento oli varattu väärään kuukauteen! Lennot olisivat heinäkuun sijasta elokuussa. (Paljon hiljaisia kirosanoja!)

 

Tunsin itseni maailman tyhmimmäksi. Olisin halunnut tehdä jotain asialle, mutta se oli mahdotonta. Lipuista ei olisi saanut penniäkään takaisin, jos emme olisi käyttäneet niitä. Ja se olisi ollut vielä pahempi moka – heittää rahaa taivaan tuuliin.

 

Totuus oli pakko sanoa ääneen, vaikka hävetti.

 

– Ei lähdetä vielä. Kuukauden päästä vasta. Äiti varasi lentoliput väärään kuuhun.

 

Parisuhde joutui puntariin. Minä vaikeroin ja pyysin anteeksi. Muru oli ihan hiljaa, ei huutanu vaikka siihen olisi ollut erityisen hyvä syy. 5-vuotias alkoi itkemään eikö me lähdetäkään?!!! Pikku sisko yhtyi itkuun. Koululainen totesi vain: ”Ai jaa, harmi. Saanko siis olla koulust viikon pois?”

 

Petin koko perheen ja yritin niellä pettymyksen karvaita kyyneliä epäonnistuen siinäkin. Olisin vain halunnut kadota jonnekin syyllisyyteni tunteiden kanssa. 

 

Yhden päivän kotona oli hieman apea tunnelma. Sitten kesäloma vei taas voiton. Itse syyttelin itseäni muutaman päivän. Käänteen teki puhelu kollegalleni. Hän oli ensimmäinen ”ulkopuolinen” kenelle myönsin mokani. Hänen aito reaktionsa oli, että noita sattuu kaikille kaiken aikaa! Ja sitten hän vielä kertoi omasta lentolippumokastaan. Miten helpottavaa se oli! 

Nyt matka on jo takana ja mieli täynnä hauskoja muistoja. Pienemmille ulkomaanmatka oli ensimmäinen, esikoiselle kolmas ja sitä odotettiin kovasti. Oli pakko askarrella heille ”joulukalenteri”, mistä seurasimme koska lähtöpäivä tulee. Se säästi vanhempien hermoja kummasti – suosittelen muillekin!

 

Megamokani on annettu anteeksi. Myös minä annoin sen itselleni anteeksi. Sille on naurettu! On ollut vapauttavaa kertoa mokastani tutuille vaikka olisi tehnyt mieli olla vain hiljaa. Syyllisyyteen on auttanut empatia, jolloin toinen ihminen on tavoittanut kokemani mokan aiheuttaman tunnevyöryn. 

 

Ja Rodos oli ihana ja lämmin elokuussakin.  <3

 

*Suosittelen lukemaan Me Naisten jutun Mokasin, kelpaan silti – myötätunto itseä kohtaan tekee sinusta rennomman. Se sai minut hymyilemään. =)

.

*Millainen on sinun megamokasi? Oletko sinä laittanut perheesi lomat uusiksi varaamalla liput väärälle päivälle?