Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Collaborations, Lifestyle

Biksuissa Sardinian auringon alla

Kaupallinen yhteistyö HallaxHalla

Viikko Sardiniassa osoitti, että tärkein lomavaate oli bikinit, jotka sain matkaani mukaan lempparimerkiltäni suomalaiselta HallaxHallalta. Viikon mittaisella ”uintilomalla” perheen kanssa biksut toimittivat myös treenivaatteen, alusvaatteiden ja loma-asun rooleja.

Keskityimme lomailemaan rennosti nauttien Sardinian upeista rannoista ja välillä hotellin uima-altailla Algherossa. Autonvuokraus oli yksi parhaista päätöksistä, se helpotti seikkailujamme huomattavasti. Emme keskittyneet kulttuurikohteisiin vaan tutuistuimme joka päivä uuteen rantaan.

Sardinia on tunnettu upeista uimarannoistaan. Kauneus yllätti, mutta niin myös ikävä kyllä muovin ja roskien määrä. Vedessäkin oli muoviroskaa, mutta surkein näky oli hotellimme lähimmän rannan Maria Pian (Spiaggia di Maria Pia) ympäristössä.

Kävimme Porto Ferrossa (Spiaggia di Porto Ferro) surffauksen perässä, koska Muruun iski jo reilu vuosi sitten hyvin villi surffikärpänen. Aallot olivat tuolla kauniilla luonnonsuojelualueeseen kuuluvalla rannalla niin hurjat, että vain Muru pääsi surffaamaan. Minä ja lapset kierimme rantavedessä jättiaalloissa.

Lazzaretton upea ranta (Spiaggia di Lazzaretto) yllätti meidät kunnolla, sillä siellä merivesi on paljon normaalia viileämpää merivirran takia. Hetken aikaa tuntui, kuin joku olisi huijannut meitä! Onneksi elokuussa Sardinian aurinko lämmittää kuumasti.

Mugonin ranta (Spiaggia di Mugoni) oli yksi kauneimmista ja siellä oli onneksi myös lämmin vesi. Mugoni tarjosi myös mahdollisuuden seurata paikallisten rantapäivän viettoa, sillä kävimme siellä sunnuntaina.

Haastetta rantaseikkailuihimme toi ajoittain ruokailujen järjestäminen ja välillä etsimme google mapsin avulla vimmatusti ravintoloita. Hotelli oli onneksi hyvä tukikohta, sillä siellä oli mozzarella pitsaa ja peruspasta annoksia, mitä lapset rakastivat.

Paras loman kommellus taisi olla lähtöpäivän sekoilu, mistä kerroin tuoreeltaan jo Puhu murun instatilillä. Vaikka minulla oli kaikki tiedot, luulin että lähtöpäivä olisi perjantai. Mutta se olikin torstai. Siinä meinasi tulla itku, raivo ja ”hepulinauru” samaan aikaan, kun saimme soiton respasta että huone pitäisi olla jo luovutettu. Mutta siitäkin selvittiin! Muru ja minä pakkasimme ja suomalainen perhe auttoi meitä vahtimalla lapsia sillä aikaa. Onneksi paluulento lähti vasta illalla!

Sardinia antoi hyvän breikin arjesta vaikka loma on varsin vauhdikasta kolmen lapsen kanssa. Parasta oli perheen yhteinen aika, hetket kahden Murun kanssa lasten mentyä nukkumaan, uiminen ja tietty maailman ihanimmat ”pyllybiksut” eli HallaxHallan biksut – mistä Murukin diggailee. <3

https://www.hallaxhalla.com/product/bottle-lavender/

*Hallaxhallan biksut ovat uudesta Wonderland -mallistosta, lukuunottamatta punaista alaosaa mikä oli jo vanhempaa Hallaxhallan mallistoa. Biksujen lisäksi kannattaa tsekata Hallaxhallan juomapullot, kangaskassi, t-paita ja ihanat uikkarikankaasta tehdyt donitsit, mitkä ovat ihan parhaita! Ja mikä parasta suomalaisen mimmikaksikon luoma Hallaxhalla on eettisesti tuotettuja ja kestävän kehityksen mukaisia uima-asuja. Lue heidän tarinansa täältä. Tämä yhteistyö syntyi yhteisestä rakkaudesta biksuihin, mimmienergiaan ja merien suojeluun! <3

*Seuraa Hallaxhalla myös instassa @hallaxhalla. <3

*Kuvaajana toimi tietyisti mun ihana Muru. <3 <3 <3

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Uncategorized
Minun megamokani
syyskuu 6, 2017
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus

Seksuaalikasvatus suojelee lasta

Kuva Pixabay

”Mistä reiästä ne vauvat tulee ulos? Tästäkö?”

”Miksi isi vingutit äitiä yöllä?”

”Kokeile äiti tätä suihkua, tää tuntuu niin hyvältä pimpissä.”

Kaikki kolme lausetta ovat meidän lasten suusta. Kaikkiin kolmeen lauseeseen he ovat saaneet vastauksen omaan ikätasoonsa sopivalla tavalla. Tärkeintä on ollut kuitenkin hyväksyntä, lupa kysyä ja ihmetellä. Luottamuksen rakentuessa myös kysymykset jatkuvat. Haluan, että lapsemme tulevat kysymään ja kertomaan ne vaikeimmat ja kamalimmatkin asiat, minulle tai jollekin lapsemme *turva-aikuiselle.

Moni kysyi minulta jo keväällä instagramin puolella sitä, milloin seksuaalikasvatus pitäisi aloittaa? Vastaus on yksinkertainen eli jos mahdollista, niin jo neuvolassa kun lasta odotetaan. Kun lapsi saa tietoa pikkuhiljaa, ei eteen tule sitä kauhistuttavan noloa hetkeä teinin kanssa ruokapöydässä, kun vihdoin pitäisi aloittaa puhuminen. Voitte katsoa yhdessä esimerkiksi Yle Areenasta löytyvän Kehoni on minun –sarjan, mikä sopii aikuisen kanssa katsottuna alakouluikäiselle ja vanhemmille.

Oikeiden sanojen löytäminen voi olla vaikeaa.  Kyllä sitä vaan miettii saako lapselle sanoa intiimialueisiin liittyviä sanoja kuten pimppi, pippeli, pyllyreikä tai tissi silloinkin, kun lapsi itse esittää niihin liittyvän kysymyksen. Samaan aikaan voimme puhua lapselle turvallisin mielin korvasta ja selittää hänelle, mikä on korvatulehdus. 

Lapsen maailmassa koko keho on yhtä arvokas ja ihana. Ympäristöä heijastaen hän oppii erilaisia sääntöjä kehoon liittyen. Mutta vanhempien erityinen tehtävä on kertoa hänelle, miten arvokkaita hän itse ja hänen kehonsa ovat, opettaa lapselle kehonosien nimet ja yksityisalueet eli ”uikkarissääntö”.  Kun tunteita sanotetaan, lapsi oppii ilmaisemaan omia tuntemuksiaan ja hän oppii myös huomioimaan toisten tunteet. On aivan yhtä tärkeää oppia kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja niin henkisesti kuin fyysisesti.

Kuva Pixabay

Äitina ymmärrän hyvin sen inhottavan tunteen, joka liittyy  pelkkään ajatukseenkin  siitä, että  kertoo lapselle ihmisistä, jotka voivat rikkoa hänen mielensä tai kehonsa rajoja. Mutta tuon inhottavan tunteen ja pelon läpi pitää kulkea,  jotta ymmärtäisi kertomisen olevan  lapsesi suojelemista. Kun lapsi tietää, että tällainen toiminta on mahdollista, voit puhua lapsen kanssa myös siitä, miten hän itse voi suojella itseään. Lapsi ei jää yksin mahdollisen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksen tai jo tapahtuneen kokemuksen kanssa, vaan hän osaa hakea apua tietäen, että häntä myös autetaan. 

Seksuaalikasvatus on edelleen monille aikuisille niin pelottava sana, että he eivät ota siitä selvää, he mieluummin kieltävät sen, ja maksattavat laskun lapsillaan. Tänään 4.9.2019 vietetään Maailman seksuaaliterveyspäivää – ja aiheena on seksuaalikasvatus. Toivon todella, että sinä uskallat ottaa lapsesi kysymykset vastaan arkisissa tilanteissa, 365 päivää vuodessa ja luoda yhteyden, joka takaa turvan kysyä aina vain lisää. Ja tarvittaessa haet apua lapselle, jos hän sitä tarvitsee. <3

*Turva-aikuinen Lapsella olisi hyvä olla vähintään yksi, mutta mieluiten kolme perheen ulkopuolista ihmistä, joita nimitän turva-aikuisiksi. Heille lapsi voi kertoa jonkun asian, jota ei ehkä uskalla tai voi kertoa omille vanhemmilleen. 

P.s Olen Tampereella luennoimassa Tunnista, auta, ehkäise – Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta -tilaisuudessa ti 22.10.2019. Tilaisuus on maksuton.  Luentoni aihe on: Seksuaalikasvatuksen mahdollisuudet edistää lasten turvallisuutta. Katso lisätietoja kaikista luennoistani löytyy täältä.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Hyvinvointi
Miten löytää hyvä terapeutti
syyskuu 1, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalisuus
Mitä naapuritkin ajattelisivat
elokuu 24, 2019
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Hyvinvointi

Miten löytää hyvä terapeutti

Kyllähän Google löytää seksuaaliterapeutteja ja psykoterapeutteja, mutta vaikka heidän kasvonsa ja koulutuksensa näkyvät – ovat he silti ”kasvottomia”. Miten siinä sitten tietää kenelle voisi mennä ja avata luottamuksellisesti kaikki itsellekin vaikeat asiat ja suurimmat salaisuudet?

 

Kuulen paljon seksuaaliterapia-asiakkailtani siitä, miten vaikeaa on löytää itselleen terapeutti. He ovat usein todella iloisia, kun ovat lukeneet blogiani, seuranneet instaa tai nähneet minut telkkarissa tai kuulleet  podcastissä. Kyse on fiiliksestä, he tietävät minusta jo jotain.

 

Eikä ihme, että terapeutit saattavat tuntua olevan kaikki samasta muotista. Jokainen terapeutti haluaa näyttää kuvassaan helposti lähestyttävältä ammattilaiselta –  hyvältä muttei liian hyvältä. Ei saisi revitellä ja näyttää omaa persoonaa, mikä mielestäni on  aika vanhanaikainen tapa ajatella. Olen itsekin yrittänyt kuulua tähän muottiin, mutta huomasin etten vain pysty siihen.

 

Asiakas etsii ihmistä. Terapiasuhteen onnistumisen kannalta yksi keskeisimpiä asioita on asiakkaan ja terapeutin välinen suhde, kohtaaminen, luottamus ja turva.

Miten sen juuri itselle oikean ihmisen eli oman terapeutin sitten voi löytää? Ensinnäkin, minkä luulet tai koet olevan haasteesi? Muista kuitenkin, että on yllättävän yleistä, ettei tätä osaa nimetä. Terapiaprosessin alkuun tehdään kartoitus, jonka aikana  omat terapiatavoitteet terapialle alkavat kirkastua. Terapian jatkuessa näitä tavoitteita tutkitaan edelleen.

 

Seuraavaksi kannattaa rajata hakua paikkoihin, jotka ovat hyvän ja toimivan matkan päässä kotoa, työ- tai opiskelupaikasta. Jos etsit terapeuttia sillä ajatuksella, että haluat käydä vain pohtimassa jotain pienempää asiaa, ei sijainnilla ole suurta merkitystä. Joillekin ihmisille sopii skype-terapia oikein hyvin.

 

Mieti millainen on ihminen, jolle juuri sinä voisit puhua avoimesti ”aivan kaikesta”. Haluatko terapeutin olevan tiettyä sukupuolta? Pitääkö hänellä olla joku erityisosaaminen? Onko iällä väliä? Entä terapiasuuntauksella? Millaisia ihmisiä pidät luotettavina ja turvallisina?

 

Voit myös tutustua terapeutteihin lukemalla heidän mahdollista blogiaan, somekanavaa, lehtihaastatteluja tai kirjoittamaansa kirjaa. Tässä Google voi antaa lisätietoa. Jos löydät mielestäsi kiinnostavan tyypin, niin varaa rohkeasti aika. Paras tapa tutustua ihmiseen on mennä paikan päälle. Jos sinua jännittää kovasti, niin terapeutille voi useimmiten laittaa esimerkiksi sähköpostia, osalle jopa soittaa.

Jos sinusta tuntuu hyvältä, niin lähipiiriltä voi myös pyytää apua. Siinä tosin kannattaa muistaa, että kokemus  hyvästä terapeutista on aina yksilöllinen. Kyse on sinun valinnastasi, eikä jonkun toisen ”hyvä terapeutti” tunnu sinusta välttämättä hyvältä.

 

Kaikista tärkein neuvoni on, että kuuntele itseäsi. Kyse on sinun elämästäsi, sinä valitset rinnallesi ammattilaisen joka voi olla hyvin merkityksellinen matkallasi. Vertaan aina terapeutin valintaa kätilön valintaan. Synnytys on hyvin  erityinen hetki elämässä, ja jos kemiat eivät sovi yhteen, kannattaa pyytää toista kätilöä mahdollisuuksien mukaan.

 

Sinä voit todeta ilman syyllisyyttä, että tämä ihminen ei ole minulle oikea terapeutti, terapeutti kyllä kestää sen, se on osa hänen työtään. Parhaimmillaan hän osaa neuvoa sinua eteenpäin jonkun toisen ihmisen luo. Minäkään en ole aina oikea terapeutti minun luo tuleville ihmisille ja ajattelen, että silloin tärkeä tehtävä on auttaa heitä eteenpäin vain sen lyhyen pätkän heidän matkallaan.

 

Jo se, että sinä olet etsimässä itsellesi oikeaa terapeuttia on hieno ja arvokas asia. Toivottavasti sinä uskallat piirun verran enemmän kuunnella intuitiotasi tämän kirjoituksen jälkeen ja löydät itsellesi juuri sen oikean terapeutin. <3

*Oletko sinä löytänyt hyvän terapeutin? Miten löysit hänet? Osaatko antaa jonkun vinkin muille? Voit myös halutessasi jakaa oman kokemuksesi terapiasta, jos haluat.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus suojelee lasta
syyskuu 4, 2019
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Lifestyle
Puhu muru on podcast miesten salaisuuksista
maaliskuu 10, 2019
Collaborations, Hyvinvointi

Kirjat, jotka näyttivät suuntaa hyvinvointini ytimeen



Kaupallinen yhteistyö Adlibriksen kanssa

Olin viime viikolla perheeni kanssa lomalla Sardiniassa. Vauhdikastahan se oli, mutta altaan reunalla ja Välimeren rannalla minulle jäi kuin jäikin aikaa pohtia myös omaa hyvinvointiani. Työtahti on ollut kuluneen vuoden ajan melkoinen ja aina välillä olen ollut aika väsynytkin.

 

Sain Adlibrikseltä kaksi heidän hyvinvointikampanjaan kuuluvaa kirjaa. Kirjat odottivat minua, kun palasimme kotiin lomalta. Luotin äitini vanhaan tekniikkaan niihin paneutumisessa. Hän sanoi aina ennen koetta, ota ensin se helpompi tehtävä ja paneudu sitten rauhassa vaikeampiin tehtäviin.

 

Päiväkirjoja rakastavana naisena olen aina pitänyt myös erilaisista ”täyttökirjoista”. Toinen, se ”helpompi” Adlibriksen hyvinvointikirjakampanjan kirjoista, oli ehdoton nappivalinta tähän hetkeen. Maaretta Tukiaisen ja Sonja Eidin  Tänään -kirjassa ollaan merkityksellisyyden äärellä nyt tässä eli tänään. Sivut eivät näyttäneet edes ensi vilkaisulla uuvuttavilta vaan helpoilta ja mahdollisilta, joten aloin täyttää niitä saman tien.

Ideana on pysähtyä pohtimaan, mitä päivääsi kuuluu. Mikä tuo iloa, mikä ei. Jospa et enää vain valuisi elämääsi eteenpäin? Asioiden kirjaaminen tekee ne näkyviksi, tunnistettaviksi, ja epämääräisyys niiden ympäriltä häviää. Kirjoittaminen lyhyissäkin erissä voi olla myös äärettömän terapeuttista ja aidon kirjan kanssa voi hyvillä mielin laittaa kännykän pois.

 

Listasin itselleni Tänään –kirjan äärellä kokonaiskuvan tämän hetken elämästäni. Tärkeimpinä asioina koin itsestäni huolehtimisen, perheen ja ystävät. Seuraavaksi tulivat harrastukset, Puhu Muru Oy (eli Murun ja minun yritys -> mahdollisuuksien aarreaitta), vapaa-ajan vaaliminen ja luovat hetket. Näiden asioiden ympärille erottelin pienempiä asioita, joita toivon hyvinvointiani tukemaan: säännöllistä rakkausaikaa Murun kanssa, iltatöiden vähentämistä, (aikaa perheelle), joogaa kerran viikossa, omat treenit kaksi kertaa viikossa, näiden lisäksi säännöllinen ruokailu, englannin kielen opiskelu, armollisuus itseä kohtaan, vähemmän somea.

Näiden isompien kokonaisuuksien jälkeen pääsin hahmottelemaan, sitä, miten listaan asioita haluamani tulevaisuuden mukaan. Tulevaisuus on taas jaettu pienempiin, kolmen kuukauden, viikon ja päivien jaksoihin. Mielenkiinnolla odotan, mitä tämä kirja tulee omien muistiinpanojen kautta opettamaan minulle itsestäni.

”Vaikeampaa” tehtävää edusti Adlibriksen hyvinvointikampanjan  Taija Sompin ja Jani Sompin Parantavat hormonit –kirja. Tätä kirjaa olin kyllä todella odottanut myös ammatillisessa mielessä ja se jääkin seksuaaliterapiavastaanotolleni työkirjallisuudeksi.

 

Se, miten kehoamme eli kotiamme hoidamme vaikuttaa meihin. Elintapojen tutkiminen olisikin hyvä nähdä mahdollisuutena ei taakkana. Seksuaalisuuden parissa työskennellessäni horminitoiminnan tasapaino nousee säännöllisesti esiin. Eikä kyse ole vain seksihaluista vaan unesta, mielialasta tai vaikka liikunnan mielekkyydestä. Tarvittaessa ohjaankin asiakkaani lääkärin luokse, joka osaa määrätä tarvittavia hormonikokeita.

 

Kirja antaa tietoa sujuvassa, muodossa. Lisäksi Parantavat hormonit –kirjassa on todella mielenkiintoisia asiakasesimerkkejä. Ja vaikka kirja on paksu, sen voi ottaa haltuun ajan kanssa seuraten omia kiinnostuksen kohteita. Huomasin itse ainakin lukevani oitis ”Suosituslistoja”, minkä jälkeen saatoin lukea koko kappaleen.  Pohdin myös käyntiä hormonikokeissa, olisiko minun tarpeen kartoittaa tarkemmin kehoni tilaa?

 

Uskotko sinä, että kirjojen avulla voi lisätä omaa hyvinvointia? Minä ainakin uskon ja olenkin saanut siitä paljon todisteita kaikilta teiltä, jotka olette antaneet minunkin kirjoistani palautetta. <3

*Kuvat Aleksi Rytkönen

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Perhe
Imetyksen lopetus tuntuu luopumiselta
syyskuu 2, 2018
Hyvinvointi
Unohda seksihelle ja nauti kesästä!
heinäkuu 2, 2018
Hyvinvointi
Mieli kesäkuntoon
toukokuu 13, 2018
Hyvinvointi, Seksuaalisuus

Mitä naapuritkin ajattelisivat

Kaksi ihmistä tuijottaa toisiaan silmiin, päässä surisee ja keho on ihmeissään tunteiden aiheuttamista tuntemuksista. Silti jumin aiheuttaa tunne, että tämä on väärin. Mieli ei kuitenkaan kerro miksi.

 

Meitä ympäröi seksuaalikulttuuri, halusimme tai emme. Sitä ovat luoneet ympärillemme perheemme, sukumme, naapurimme ja myöhemmin kaverimme, kumppanimme, opettajat ja työkaverit. Eikä laskusta voi jättää pois kulttuurin eli kirjojen, elokuvien, tv-sarjojen, kuvataiteen tai teatterin vaikutusta. Lisäksi vielä media, nykyään myös some. Kerroksia on vieläkin enemmän, maakohtaisen lainsäädännön lisäksi EU:sta tulevat säädökset, niinikään uskonnot vaikuttavat taustalla.

 

Vieläkö luulit, että sinä päätät tai te yhdessä päätätte omista seksuaalisuutenne liittyvistä uskomuksista, tabuista ja normeista? Tai asenteista, jotka olette omaksuneet?

 

Meihin vaikuttaa niin monet näkyvät ja piilossa olevat säännöt sekä puhuvat päät ympärillämme. Ristiriita syntyy, kun todella pysähdymme pohtimaan mitä mikäkin tarkoittaa, ja mihin ne vaikuttavat meidän elämässämme. Mitä seksuaalisuus tarkoittaa juuri sinulle? Koska voin melkein luvata, että se ei tarkoita samaa sinulle ja mahdolliselle kumppanillesi.

Palaa hetkeksi vielä lapsuuteesi. Kysyn ikuisuuskysymykseni, oletko saanut seksuaalikasvatusta? Jos olet, millaista se oli? Jos et, olisiko käsityksesi seksuaalisuudesta erilainen jos olisit saanut seksuaalikasvatusta? Ajattelepa, jos joku olisi kertonut sinulle että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet. Ettei kukaan muu ihminen voi määritellä kokemustasi sukupuolesta tai sitä, keneen rakkautesi tai intohimon tunteesi kohdistuvat. Jos joku olisi kertonut, miten erilainen kokemus seksuaalisuudesta voi olla, ja että se on hyvin eri asia kuin seksi.

 

Pikku hiljaa ikätasoisesti annettu seksuaalikasvatus mahdollistaisi lapsen käsityksen oman kehon arvokkuudesta ja oikeudesta määritellä sen rajat kunnioittaen muiden rajoja. Se antaisi mahdollisuuden pohtia hyvää oloa, nautintoa ja oman kehon mahdollisuuksia ilman ajatusta, että jokin olisi väärin. Olisit saanut kuulla mitä tarkoittavat mieltymykset, seksuaaliset fantasiat unohtamatta seksuaaliterveyttä. Sinulle olisi kehittynyt vahva käsitys milloin sanoa kyllä, milloin ei ja mitä ehkä tarkoittaa.

 

Palataan takaisin kahteen ihmisiin, jotka tuijottavat toisiaan. He ovat pariskunta, ehkä juuri niin kuin sinä ja kumppanisi. Ennen kuin hiljaisuus täytti tilan he olisivat puhuneet seksuaalifantasioistaan ja löytäneet asioita, jotka kiihottivat molempia ja saivat heidät pelkästä ajatuksesta värisemään kiimasta. Mutta. Oli se tunne, että se oli väärin. Mieli ei tiennyt miksi. Ehkä sinä tiedät jo?

 

Koska he miettivät mitä muut ajattelevat.

 

Olisiko se tarpeen, jos he tekisivät asioita yhteisymmärryksessä lain puitteissa? Ei, siinä ei ole silloin mitään väärää. Sinä, te, ketkä ikinä – seksuaalisuus on teidän. Ottakaa selvää, nauttikaa, irstailkaa, olkaa hellästi, rajusti, hikisinä ja mehuissanne tai antakaa itselle lupa olla ilman seksiä. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä ja päätös on sinun!

*Onko sinua vaivannut salakavalasti blogissani kuvaamani tunne siitä, että jokin mistä tykkäisit tai haluaisit kokeilla seksuaalisuuden saralla tuntuu väärältä? Oletko huomannut, että siihen liittyy taustalla ajatus, mitä muut ajattelevat?

*Kuvat Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus suojelee lasta
syyskuu 4, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus
Viaton seksikissa
toukokuu 15, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvattajan on ensin katsottava peiliin
huhtikuu 14, 2019
Collaborations, Lifestyle

Kohtaamisia kahvin äärellä


Kaupallinen yhteistyö Slurpin ja Suomen Blogimedian kanssa

Mummolassani kokoonnuttiin maatalon pöydän ääreen syömään papan tekemiä voileipiä, lapsilla mukeissa maitoa ja aikuisilla kahvia. Työt seisahtuivat ja kaikki olivat yhdessä. Kesän kohokohtia oli kahvin, voileipien ja nisun vieminen mamman kanssa heinäpelolle talkoolaisille. Miten ylpeä olinkaan!

 

Ei mikään ihme, että kahvista on tullut minulle niin tärkeä. Se ei liity kofeiiniriippuvuuteen vaan ihmisiin ja tunnemuistoihin. Olen edelleen aikuisenakin huono juomaan kahvia yksin. Otan sitten mieluummin vaikka kahvin mukaan kestomukiin ja lähden juomaan sitä ulos.

Olemme Murun kanssa lähes koko yhdessäolomme ajan miettineet eettisiä ja ekologisia kysymyksiä yhdistettynä kysymykseen, mistä saa hyvää kahvia. Mieluummin hyvää kahvia hyvällä omallatunnolla, kuin halpaa ja riistettyä. Vaikka sitten pari kuppia vähemmän päivässä, jos tulee liian kalliiksi!

 

Kahvi on osa meidän rakkauttamme. Miten toisen keittämä aamukahvi voikaan antaa rakkauden ja välittämisen tunteen kaikkein väsyneimpinä aamuina. Tai hetki työpäivän jälkeen, kun on syöty ja lapset katsovat piirrettyjä – silloin me istahdamme yhdessä kahvin ääreen. Silloin olemme myös rakkauden äärellä.

Suurin haaste kahvinjuonnille on ruuhkavuosista väsyneen vanhemman muisti! Kyllähän se ottaa päähän, jos unohtaa ostaa kahvia eikä aamulla sitä sitten olekaan. Se voikin synnyttää mehevän kinan heti aamutuimaan.

Sain mahdollisuuden kokeilla suomalaisen Slurpin kahveja, ja oli helppo sanoa kyllä. Slurpilla yhdistyi kaikki toiveeni kahvin suhteen.

Pieni Slurp info:

a.)   Kahvin tuotantoketju on tutkittu ja se on eettinen, Slurpin kahvit ovat ”läpinäkyvämpiä” kuin suurin osa markettikahveista. Kahvinviljelijän ja pienpaahtimon välistä on pyritty saamaan turhat ”välikädet” pois, jotta kahvinviljelijä saa hänelle kuuluvan osuuden.

b.)  Kahvi tuodaan aina tuoreena kotiin ja työpaikalle – ei enää unohduksia! Toimitus on hiilijalanjälkineutraali.

c.)   Pääsee kokeilemaan erilaisia kahvimakuja, sillä joka toinen viikko tulee jokin uusi maku,  ja kahvi on aina tuoretta. Ytimessä on nautinto!

d.)  Slurp toimittaa kahvit suomalaisilta pienpaahtimoilta ja tuo uudenlaisen kahvikulttuurin lähemmäs tavallista kuluttajaa.

c.) Slurpin valikoimista löydät myös ihania vaihtoehtoja teehetkiin.

Kahvilla on myös tärkeä rooli minun terapiavastaanotollani. Haluan, että sohvalleni istuvilla ihmisillä on tunne, että heistä välitetään. Hyvän kahvin tai teen äärellä välittyy välittäminen ja alkaa kohtaaminen. Kahvista alkaa myös moni keskustelu, joka syvenee ja päätyy ihmisyyden ytimeen.

 

Eräs työnohjaajani antoi minulle ohjeeksi auttaa ihmisiä rakkauden vastaanottamisessa kahvin äärellä. Se on yksi askel kohti ajatusta, että minä olen arvokas. Olen kaiken tämän hyvän arvoinen.  Kahvikupin äärellä voi siis tavoittaa aikamoisia ihmeitä.<3

 

*Sain teille ihanille seuraajilleni Slurpin alekoodin. Koodi on ”puhumuru” ja alennus on 40 % jatkuvan kahvielämyksen ensikahvista. Alennuskoodi on voimassa 31.7.2019 saakka.

*Millaisia kahviin liittyviä tunnemuistoja sinulla on? Kerro ihmeessä muistosi kommenteissa.



*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus suojelee lasta
syyskuu 4, 2019
Hyvinvointi
Miten löytää hyvä terapeutti
syyskuu 1, 2019
Hyvinvointi, Lifestyle
Rakkausloma Berliinissä <3
toukokuu 30, 2019
Hyvinvointi, Lifestyle

Rakkausloma Berliinissä <3

Kauan odotettu rakkauslomamme toteutui viime viikolla Berliinissä! Meidän ihka ensimmäinen kahdenkeskinen lomamme kymmenen vuoden yhdessäolon aikana. Vitsailinkin, että onko tämä häämatka, mutta se on kuulemma vasta tulossa.

 

Etukäteen toiveemme rakkauslomalle oli:

Aikaa olla yhdessä, rauha, bilettäminen

 

Berliini yllätti meidät heti ensi metreillä. Seikkailtiin ArtHotel Connectioniin julkisilla ja tsekkautumisen jälkeen lähdettiin syömään mulle tuttuun paikkaan. Ruoka oli fantastista, mutta ongelma oli maksu. Heille kelpasi vain käteinen. Eli minä jäin pantiksi ja Muru lähti etsimään automaattia. Ja kun se löytyi, se ei hyväksynyt kummankaan kortteja. Ja niin matka jatkui uutta automaattia etsiessä. Homma selvisi, mutta kyllä siinä hetkellisesti ehti tulla kylmä hiki. (Hi-hii)

 

”Oli jännää huomata ettei tartte huolehtia lapsista – minkä vapauden se antaa! Ekana päivänä katsoin jopa kelloa pari kertaa ajatellen lasten hakua päiväkodista.” (Muru)

 

Ja voin kyllä sanoa, että kyllä ruuhkavuosia elävien vanhempien rakkaussuhteelle tekee oikein hyvää spontaanit mahdollisuudet seksiin kellon aikoina milloin se ei yleensä ole mahdollista. Tässä kohtaa suorat sanat ovat minusta paikallaan.

Käsitys ajasta alkoi muuttua jo näin lyhyen reissun aikana, ja se loi omalta osaltaan rakkauskuplaa ympärillemme. Mehän oltiin kuin pitkiksi venyneillä deiteillä aivan alkuhuuman pyörteissä! Berliinissä olimme vain toisillemme ilman arkisia huolia, velvollisuuksia tai ”nukkumaanmenoaikoja” , mikä onkin niin upeaa kolmen lapsen vanhemmille!!!

 

”Ekana iltana nukuttiin ”päiväunet”, lähdettiin syömään ja baariin – taidettiin mennä nukkumaan kahden aikaa yöllä, mutta toinen ilta venähti  vahingossa aamuseitsemään.  Se oli samaan aikaan niin hullua ja hillittömän hauskaa! Ajatelkaa nyt, miltä tuntuu avata klubin ovi ja tajuta, että täällä on täysi auringonpaiste ja aamu. Emme olleet seuranneet ollenkaan kelloa, koska KitKat -klubilla ei saa pitää puhelimia. Olimme vain keskittyneet hauskanpitoon.” (Muru)

 

Ajankohta tälle kaikelle on juuri oikea, kun neljän vuoden kuolemanlaakso helpottaa, ja arki lasten kanssa muuttuu pikkulapsivuosista. Meillä alkaa olla enenevässä määrin mahdollisuuksia olla kaksin! Minun ja murun suhde alkoi kolmilla treffeillä kymmenen vuotta sitten,  ja pian olimme jo perhe, sillä minullahan oli  kaksivuotias esikoiseni. Eli meidän suhteessamme ei käytännössä ollut deittailuvaihetta, vaan ryminällä syntynyt uusioperhe, jossa jokainen etsi paikkaansa.

Viime talvi ja kulunut kevät ovat olleet etenkin minulle todella työntäytteisiä. Odotin reissua kovasti, että vihdoin pääsisin rentoutumaan. Pelkäsin silti, että entä jos en osaakaan rauhoittua.

 

Kirjoitin tämän Murun lauseen ylös paluulennolla: ” ei ollut kiire mihinkään ja saatiin olla yhdessä. Osattiin olla (ei ole aina helppoa), ei juostu minkään aikataulun mukaan. Osattiin ottaa rauhassa!”

 

Hotellimme oli ihana, mutta siellä oli iso ongelma. Parisänkymme oli yhtä natisevaa mallia kuin vanha kunnon heteka, mikä ei oikein sovi yhteen rakkausloman kanssa! Jos muuten miettii herääkö lapset, niin nyt mietti herääkö muut hotellin asukit. Oli kyse sitten kyljen kääntämisestä nukkuessa tai rakastelusta.

Pyöräily kaksin oli fantastista ja Berliini on mahtava pyöräilykaupunki. Pyöriä saa vuokrattua lähes joka nurkalta huokealla hinnalla. Vietimme ainoan kokonaisen päivämme pyörän selässä seikkaillen. Mukana kartta  ja google maps halki Berliinin, Tiergartenista aina East Side Galleryyn. Tehtiin hetken mielijohteesta asioita, käytiin kaupoissa, katsottiin mielenosoitusta, pussailtiin tai mentiin kahville jonnekin sisäpihakuppilaan.

Ja kun oli aikaa,  syntyi kohtaaminen meidän välillämme. Pyöräilypäivän viimeinen kohde oli Liquid Room –kylpylä. Aluksi olin jopa vähän hermostunut yltiörauhallisesta tunnelmasta. Tuli vaan vahva tunne tylsyydestä ja halusta saada lisää virikkeitä. Mutta me jäimme ja olimme vaan,  mistä syntyi vielä syvempi kahdenolemisen tunne. Tämä avasi tunteita aina kyyneliin saakka. Tuli päivitettyä sitä kaikkea mitä kulunut vuosi,  ja kaikki meidän yhteiset vuodet ovat merkinneet omasta  ja yhteisestä näkökulmasta.

Paluulennolla olo oli ristiriitainen ja olisi vain halunnut jäädä vielä kaksin ruusunpunaisena näyttäytyvään Berliiniin. Mutta matka jatkui kotiin, takaisin ruuhkavuosien arkiseen sykkeeseen. Sovimme kyllä, että alamme heti suunnitella seuraavaa rakkauslomaa. Niin ihanaa meillä oli! Tässä kohtaa on myös tärkeää sanoa iso kiitos mahtaville ystävillemme ja vanhemmillemme, jotka pitivät huolta lapsistamme.

 

Mikä fiilis matkan jälkeen:

Rakkaus vahvistui, ihan ehdottomasti. Yhteys syveni, sielu lepäsi ja sai ravintoa. Oli rauhaa, rakkautta ja biletystä täydellisessä suhteessa maailman parhaan tyypin kanssa.

 

Muru sanoi mulle toissa iltana nukkumaan mennessä lauseen, joka sitoo yhteen koko reissumme: ”Kuule Muru, musta tuntuu että rakastuin suhun lisää Berliinissä.” <3

Meidän viisi vinkkiä Berliiniin:

 

  1. Liikkukaa pyörällä. Berliini on loistava pyöräilykaupunki ja pyöräillen pääsee lähemmäs Berliinin arkea. Hyötyliikunnan lisäksi aika moni ruuhkavuosia elävä vanhempi voi varmasti samaistua oivallukseen, miten helppoa on pyöräillä kaksin ilman lapsia!

 

  1. Ottakaa käteistä. Useissa paikoissa ei käynyt korttimaksu ollenkaan, mikä yllätti meidät. Tätä en itse muistanut!!!

 

  1. Schöneberg on ihana kaupunginosa, Tiergarten ja East Side Gallery kannattaa nähdä. Mutta Berliinistä on moneksi! Uskalla olla utelias, niin näet enemmän.

 

  1. Jos haluat hieman erilaisen kylpyläkäynnin kannattaa piipahtaa Liquid romissa. Tutustu kylpylän sivuihin etukäteen!

 

  1. KitKat –Club on oma maailmansa. Se on erilainen ja mieleenpainuva paikka, eikä koskaan tiedä millainen ilta ja yö on luvassa.

P.s  Ruokailun suhteen otimme tosi chillisti – tiesin hyvän AIDON italialaisen ravintolan Da Lucia ihan hotellin vieressä, jossa söimme kolmesti hyvin tyytyväisinä. Ja toki Döneriä söimme, kun Berliinissä oltiin! Mutta vitsit miten helppoa se oli, kun kukaan ei valittanut ruuasta tai temppuillut ruokapöydässä. Siinä me söimme ja juttelimme! KAKSIN! Ruokailussa se konkretisoitui hyvin.

*Jos sulle tulee mieleen hyviä vinkkejä Berliiniin, halu jakaa omia rakkausloman kokemuksia tai kysymys, jonka haluaisit multa kysyä niin kysy rohkeasti kommentoimalla. Voit myös laittaa mulle meiliä puhumuru@gmail.com

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Collaborations, Lifestyle
Murun kanssa treffeille leffaan + ARVONTA
huhtikuu 7, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Lifestyle, Seksuaalisuus

Viaton seksikissa

Älä välitä muiden mielipiteistä, opetellaan olemaan kuin edesmennyt Anna-Kaisa Hermunen, jonka esikuva oli Hermunen. Hän ei mahtunut keskivertonaiselle laitettuun muottiin, mutta otti silti paikkansa. Kuva by Muru.

Mä haluan mennä kohti aitoutta, siksipä julkaisin Puhu murun instastoryssa eilen murun ottaman treenikuvasarjan, joka oli salaa kuvattu. Niissä ei poseerata, vaan irvistellään ja ollaan hikisiä. Se oli jotain, joka nolotti mua ja samaan aikaan on just mua, vaikka rikkoo naisille asetettua muottia.

 

Haluan vapautta siitä, että näytän joltain tietynlaiselta muita varten, kohti sitä, mikä TUNTUU minusta hyvältä. Etenkin naisille, joskin mikään sukupuoli ei ole siitä vapaa, asetetaan mahdottomiakin paineita olla kauniita, timmejä, suloisia ja elegantteja – tuoksua hyvälle, odottaa omaa vuoroa ja olla aina ymmärtäväisiä. Pitäisi olla viaton miellyttäjä, silti olla seksikissa – taipua helläksi äidiksi ja villiksi rakastajattareksi. Ristipainetta riittää ja alle hautautuu niin pirun helposti se, mitä itse haluamme.

 

Mietipä näitä sanomattomia sääntöjä tai vähintääkin uskomuksia naisista: ei saisi olla äänekäs, riehakas, ottaa omaa tilaa, kakka haista, hiki puskea kainaloista, istua jalat levällään… itse soitin murun ja mun suhteen alussa ”kakkamusiikkia”, ettei muru kuule, kun kakka plumpsahtaa pönttöön. Oletin, että se vaikuttaa mun viehätysvoimaani. Nainen ei saisi haluta seksiä avoimesti, vaatia nautintoa tai haluta useampia kumppaneita, silloinhan häntä sopii jo huoritella. Kuulostaako tutulta?

*Todellinen treenikuvasarja. Kuvat Muru.

Meissä kaikissa on feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta. Sukupuolirajat ahtavat meidät  muotteihin kaikkine ”sisäisine sääntöineen”, joita uskomukset ruokkivat, etenkin jos emme tiedosta niitä.

 

Olen alkanut pohtia sukupuolien moninaisuutta entistäkin enemmän, miten paljon enemmän haluaisin puhua ihmisyydestä. Haastetta tähän keskusteluun tuo kuitenkin sukupuolten välinen epätasa-arvo, mikä  väkisinkin saa halun puhua naisista, naisten ihmis-ja seksuaalioikeuksista. Toisaalta haluan puhua miehistä ja heidän muotistaan, josta olen puhunut Puhu muru –podcastissa miesten kanssa. Patriarkaattia unohtamatta, joka sulloo meitä kaikkia tiukkaan muottiin. Se muotti pitää tunnistaa ja rikkoa säpäleiksi teoin ja uusin arvoin.

 

Mun elämässä tasapainoa ovat tuoneet veljet, erisukupuoliset kaverit,  ja erityisesti koripallo. Ja tietty vanhemmat sekä muu lähipiiri, joka on antanut tilaa olla Marja – ei vain tietynlainen tyttö. On ihanaa meikata, pukeutua kauniisti ja seksikkäästi – kun itse niin haluan. Kerran joku poikaystävä kysyi, että miksi et meikkaa joka päivä? Vastasin, etten vain halua, mistä hän oli lähes tyrmistynyt. Rakastan olla myös ilman meikkiä, tukka ponnarilla, hikinen, vähän karski ja kokea todellisen fyysisyyteni. Olen silloin huolettomampi ja todellisempi jollain tasolla.

Äitienpäivänä halusin kuvan, jossa olen paljaana – naisena, äitinä, seksuaalisena olentona minun säännöilläni. Kuva by Muru.

Ehkä olen enemmän maskuliininen nainen niin kuin Game of Thronesin Brienne, mutta silti voin itse määritellä itseni ja olla ylpeä juuri näin. Toisinaan olen hyvin feminiini hoivaaja. Murun määritelmä naarasleijonasta on myöskin osuva. Nuoret taas sanoivat minua aikanaan nuoriso-ohjaajana emoksi ja vääpeliksi, mikä sekin pätee vielä reilun kymmenen vuoden jälkeenkin.

 

Mitä aidompia, todellisempia ja itsemme näköisiä me saamme olla – sen paremman yhteyden saamme itseemme ja seksuaalisuuteemmekin. Siihen saatetaan tarvita hartiavoimin töitä, mutta se kannattaa.

 

Sinä olet  kaiken sen arvoinen, että raivaat itsellesi itsesi näköisen elämän. Aina siihen ei ole voimia tai resursseja, mutta se voi lähteä pienistäkin asioista. OMASTA päätöksestä meikata tai ei. OMASTA tilasta, erityisestä hyllystä vaatekaapissa, joka muistuttaa sinua sinulle tärkeistä asioista. OMASTA kauppareissusta jopa omaan yksin tehtyyn ulkomaanmatkaan. OMASTA halusta itsetyydyttää tai halusta pyytää kumppania kutsumaan sänkyyn vielä kolmannen henkilön.

 

Sinä olet tärkeä, arvokas ja ihana. <3

Naisena saa nauttia myös laittautumisesta! Minusta oli ihanaa kirjanjulkkaripäivänä loistaa kauniissa vaatteissa ja ammattilaisen meikkaamana sekä kampaamana. Meikki ja hiukset: Salon Helin by Piia Kuva: Kiiki Kamila

 

* Mitä ajatuksia postaus sinussa herätti? Millainen nainen sinä haluaisit olla, jos voisit itse määritellä sen? Vai elätkö jo nyt elämää, mikä on täysin sinun näköistäsi?

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus suojelee lasta
syyskuu 4, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalisuus
Mitä naapuritkin ajattelisivat
elokuu 24, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus

Seksuaalikasvattajan on ensin katsottava peiliin

Kaikki luentoni vanhemmille alkavat siitä, että laitan heidät katsomaan peiliin. Seksuaalikasvattajan perusta on hänen oma elämänsä, hänen oma seksuaalihistoriansa. Olit sitten vanhempi tai kasvatusalan ammattilainen, oman elämän merkityksestä lapsen tai nuoren kohtaamiseen ei pääse eroon. Parhaassa tapauksessa se voi olla iso voimavara.

 

Edessä paljon kysymyksiä, joihin sinulla on vastauksia.

 

Kuka peilistäsi katsoo? Mitä hänen elämässään on tapahtunut? Millaista seksuaalikasvatusta hän on saanut? Voi olla, ettei heti tule mieleen mitään mutta kaivellaan lisää.

 

Palaa aikaan, kun olit vastasyntynyt vauva. Ketkä pitivät sinua sylissä? Kuka hoiti sinua eniten? Tiedätkö miten sinulle puhuttiin? Jos sinulla on mahdollisuus kysyä näistä asioista, kysy ihmisiltä, jotka ovat varhaislapsuudessa olleet lähellä sinua.

 

Se miten meitä on katsottu vauvoina, miten meille on puhuttu ja miten kehoomme on kosketettu, on antanut meille kehomme rajat ensi kerran. Kun vauvan tarpeisiin vastataan, hänelle alkaa rakentua perusluottamus toisiin ihmisiin, kokemus turvallisuudesta.

 

Perheen kosketuskulttuuri on olennainen osa seksuaalihistoriaamme. Se alkaa vauvasta ja jatkuu aikuisuuteen saakka. Millainen kosketuskulttuuri perheessäsi oli? Pidettiinkö teillä lapsia sylissä? Lohdutettiinko sinua halaamalla? Vietittekö sohvalla aikaa lähekkäin? Näitkö vanhempiesi tai muiden aikuisten halaavan tai pussaavan?

Suomalainen kosketuskulttuuri on ollut varsin niukka ja välttelevä. Kulttuuriantropologi ja sukupuolentutkija Taina Kinnunen kirjoitti kirjassaan Vahvat yksin, heikot sylityksin: ” Niin moni meistä tietää ruumillaan sukupolvien ketjussa saostuneen hellyyden niukkuuden, jolle ei ole lupaa eikä sanoja tulla julki. Liian usein tuo mykkä puute on kanavoitunut pahaksi kosketukseksi, väkivallaksi.”

 

Miten tunteista puhuttiin perheessäsi? Annettiinko niille nimiä? Näytettiinkö ne avoimesti vai vaiettiinko? Laitettiinko sinut rauhoittumaan omaan huoneeseen vaikeiden tunteiden kanssa? Tunteiden sanoittaminen on tätä päivää ja siihen sataa kokoajan ohjeita. Mutta ei  ole kauan siitä, kun ”jäähypenkki” oli vielä ihan okei, ja koulussa erilaiset häpäisyrangaistukset tyhmyyksien teosta olivat arkipäivää. Moni meistä tämän hetken vanhemmista on joutunut selviämään tunteidensa kanssa yksin, ja nyt meidän pitäisi osata sanoittaa niitä omille lapsillemme.

 

Millaisia normeja teidän perheessänne oli? Kuinka lyhyttä hametta sai käyttää? Miten alastomuuteen suhtauduttiin? Miten aikuiset suhtautuivat oman kehon tutkimiseen tai itsetyydytykseen? Minkäikäisenä seurustelukaverit saivat tulla kylään tai jäädä yöksi?

Yksi iso kysymys on uskonto. Uskontoja on monenlaisia ja tapoja elää on monia. Siksi uskalla pohtia myös uskonnon vaikutusta elämääsi. Apuna voit käyttää esimerkiksi näkökulman vaihtoa. Millainen lapsuutesi ja nuoruutesi olisi ollut jos perheesi uskonto olisi ollut jokin muu tai jos he olisivat olleet ateisteja?

 

Olen itse 1980-luvun lapsi,  ja sellaista monikulttuurisuutta kuin tämänpäivän Suomessa on, oli vähän. Tummaihoisia kutsuttiin häpeilemättä neekereiksi, ja koulussa pelattiin vielä 1990-luvulla ”Kuka pelkää mustaa miestä” -leikkiä. Homoja haukuttiin homoiksi hyvin rumasti ja  homoseksuaaliset teot olivat rangaistavia Suomessa aina vuoteen 1971. En itse muista lapsuudestani sanaa moninaisuus. Saati, että joku olisi puhunut esimerkiksi sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuudesta. Jo pelkästään ”avioeroperheen lapsi” -leima tuntui kouluvuosina painavalta eikä erilaisista perheistä puhuttu positiiviseen sävyyn.

 

Moninaisuudesta puhuminen on kuitenkin yksi tärkeitä teemoja tämän päivän seksuaalikasvatuksessa ja se on myös lapsen oikeus ja siksi sinun kannattaa pohtia omia kokemuksiasi moninaisuuden äärellä olosta .Lapsen ja nuoren on tärkeä oppia ymmärtämään, että meillä kaikilla on monia rooleja, erilaisia ominaisuuksia ja kuulumme useampiin ryhmiin. ”Ominaisuudet, taustat ja ryhmät saattavat liittyä esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosio-ekonomiseen asemaan, ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, ulkonäköön, uskontoon, kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin näkemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin.” (Lähde: www.kulttuuriakaikille.fi)

Siksi on hyvä pysähtyä asenteiden ja arvojen ääreen. Miten sinä suhtaudut seksuaalivähemmistöihin? Miten sinä kohtaat erilaisia ihmisiä? Miten teidän kodissanne puhutaan muista ihmisistä? Miten heidän ulkonäöstään tai kumppaneistaan puhutaan? Mitä tasa-arvo sinulle merkitsee?

 

Lopuksi on hyvä pysähtyä siihen, miten suhtaudut itseesi tänä päivänä. Miten koet, tunnet ja näet itsesi? Miten suhtaudut kehoosi ja sukupuoleesi? Miten suhtaudut seksuaalisuuteesi? Millaisessa suhteessa elät? Oletko tyytyväinen elämääsi? Keskustele myös mahdollisen kumppanisi kanssa seksuaalikasvatuksesta teidän perheessänne, jotta olisitte mahdollisimman samoilla linjoilla. Ehkä keskustelu antaa jotain uutta näkökulmaa myös teidän keskinäiseen suhteeseenne.

 

Näiden kysymysten äärellä voi mennä hetki, mutta se kannattaa. Olet valmiimpi kohtaamaan lapsen kysymykset ja arkielämän kommellukset. Voit olla sellainen seksuaalikasvattaja, joka tukee ja rohkaisee ilman menneisyyden painolastia. Sen on ansainnut jokainen uusi sukupolvi. <3

*Seuraavassa postauksessa kerron lasten seksuaalikasvatuksesta ja annan työvälineitä siihen.

*Millaisia ajatuksia postaus herätti? Tuliko sinulle mieleen jotain kysymyksiä?

*Kuvat: Pixabay, (viimeinen kuva) Piia Kultalahti

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Löydät Puhu murun myös instagramista – joka on ehkä kaikista reaaliaikaisin paikka seurata elämääni.

You may also like
Hyvinvointi, Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus suojelee lasta
syyskuu 4, 2019
Hyvinvointi, Seksuaalisuus
Mitä naapuritkin ajattelisivat
elokuu 24, 2019
Perhe
Ärtymyksestä rakkauden tulvaan
helmikuu 24, 2019
Collaborations, Lifestyle

Murun kanssa treffeille leffaan + ARVONTA


Kaupallinen yhteistyö Finnkinon ja Suomen Blogimedian kanssa

Viime viikolla saimme Murun kanssa mahdollisuuden lähteä kahdestaan leffaan. Eikä mihin tahansa leffaan vaan Saa nauttia –leffailtaan. Tilanteessa parasta ja samalla absurdeinta oli se, että kymmenen yhdessäolovuoden aikana emme olleet vielä koskaan käyneet arkena leffassa!  Oli siis jo korkea aika mennä.

 

Ensin tuntui hiukan väsyttävältä lähteä mutta kun lastenhoitajat saapuivat paikalle,  ja sai ”luvan” lähteä, fiilis muuttui kummasti iloisen kutkuttavaksi. Kello oli puoli kuusi, mutta ei oltukaan katsomassa Pikku Kakkosta vaan kaksin karkuteillä!

Paikan päällä oli odottamassa pikkusuolaiset tarjoilut ja Koff tarjosi juomiset – myös viiniä olisi saanut. Kuten insta storyssa kerroin, oli aika pahis olo ottaa olut torstai-iltana. Mutta jollakin tapaa olen kyllä aina rakastanut olla vähän pahis ja se, että muru on samanlainen,  saa minut katsomaan häntä  entistä rakastuneempana.

 

Leffasali oli Luxe-sali eli päästiin sellaisiin megaihanan pehmeisiin tuoleihin, joihin olisin voinut jäädä vaikka nukkumaankin. Mutta onneksi leffa lähti pyörimään ja me pääsimme tempautumaan sen maailmaan. Ja ilman, että kukaan lapsista huutaa väliin mitään! Ainoa keskeytys tuli  pissahädästäni, mutta siitäkin oli etukäteen sanottu, että leffasta saa poistua vessaan tai vaikka hakemaan lisää juomaa.


Yhteinen aika antoi meille tilaa olla vain, pusutella enemmän ja leffan jälkeen mentiin hyvillä fiiliksillä  vielä ostamaan minulle uudet alusvaatteetkin.

Molemmat olimme täysin yhtä mieltä siitä, että tällaisia yhteisiä nautintoiltoja pitäisi ottaa useammin ja myös arkena! Aina lasten ei  tarvitsisi edes mennä muualle hoitoon. Kotiin oli nimittäin ihana mennä kahdestaan, kun lapset olivat jo unten mailla<3

 

*Sain Finnkinolta mahdollisuuden järjestää teille arvonnan, mitä moni toivoikin kun laitoin instastoryyn videoita meidän treffi-illasta. Voittajalle on luvassa super leffaliput (2kpl), jotka voi käyttää Finnkinon premiumsaleihin (IMAX, Luxe, ISENSE, Maxim, Lounge, Sello VIP) ja herkkulippuja (8kpl yhteensä arvo 32e), joilla voi ostaa herkkumyymälästä eväitä ja baareista tarjoiluja, myös alkoholia. Arvonta on alkanut täällä ja myös Puhu murun -instagram tilillä! Voit osallistua molemmissa kanavissa arvontaan kommentoimalla, mitä leffaa haluaisit mennä seuraavaksi katsomaan. Arvonta jatkuu aina perjantaihin 12.4.2019 klo 21.00 saakka. Arvonnan säännöt löytyy täältä.

*Kuvat: Matti Kihlström ja @charandthecity

*Tsekkaa myös Char and The city -blogista Saa nauttia ei mikään perus leffailta -postaus. Ja vink, vink – hänelläkin on vastaava arvonta käynnissä kuin minulla super leffalipuista ja herkkuseteleistä!

You may also like
Collaborations, Lifestyle
Kohtaamisia kahvin äärellä
kesäkuu 5, 2019
Hyvinvointi, Lifestyle
Rakkausloma Berliinissä <3
toukokuu 30, 2019
Hyvinvointi
Parisuhde, jossa elää rakastavaiset
maaliskuu 26, 2019
Close